Ompputarhan hirsitalo

Kuukausittain päivittyvässä Ompputarhan hirsitalo -blogissa kerron perheemme modernin Honka-hirsitalon rakentamisesta. Talomme nousee Porvoon Omenatarhan asuinalueelle. Seuraa urakkaamme myös Instagramissa!

16-17 KOTIUTUMISTA RAKSAKOTIIN

Elo-syyskuun ”raksapäiväkirja” on tällä kerralla yhdistetty, koska aikani on ollut niin kortilla viime aikoina, etten ole yksinkertaisesti ehtinyt (enkä myöskään jaksanut) kirjoittaa blogia. Elokuussa keskitimme kaiken lapsilta ja eläimiltä liikenevän ajan ja voimavarat ristiäisvalmisteluihin, ja syyskuu meni lähinnä tehokkaasta elokuusta toipumiseen. Olemme myös aloittaneet syksyn myötä harrastuksia, nyt kun täällä kaupungissa se on mahdollista. Vapaa-aikaa ei siis juurikaan pakollisilta menoilta jää, ellei sitten tingi yöunista.

Elokuussa saimme kotiamme raivattua sen verran siistiksi, että kehtasimme nippa nappa päästää ristiäisvieraamme sisään. Vieraita tulikin lähes 50. Ehdimme päästä eroon kuormalava-koiraporteista sekä ruokailutilaa koristavista kipsilevyistä, ja tikkaatkin siirtyivät olohuoneesta terassin puolelle. Ystäväpariskuntamme avulla saimme terassilaudoituksen lähes kokonaan valmiiksi. Pääsimme myös jälleen maalaamaan (mies pääsi, kun me lähdimme lasten kanssa pois tieltä), viemään roskia jäteasemalle ja selvittelemään sähköjen, keittiön ja väliovien asennuksia. Näin esimerkkeinä. Kaikenlaista isompaa ja pienempää on viime aikoina puuhattu lähinnä omin voimin, kun kaikki urakoitsijat tuntuvat kadonneet jäljettömiin.

Kodinhoitohuoneen vinyylimaton asennus starttasi juuri ennen ristiäisiä, ja urakka jatkui seuraavalla viikolla. Mies hioi ja maalasi huoneen ja tehokas laatoittajamme hoiti lattian tasoituksen. Kodinhoitohuone-tekninen tila on tosin edelleen kesken mm. sähkö- ja putkitöiden osalta, emmekä ole vielä saaneet kaapistojakaan asennettua. Pesukone ja kuivausrumpu ovat odotelleet jo hyvän tovin saunassa, jonka suunnittelu on myös jäänyt muiden asioiden jalkoihin. Saunan lauteisiin ja kiukaaseen varatut rahatkin on jo käytetty kaappeihin ja huonekaluihin, jotta olemme saaneet arjen kaaoksen edes jonkinlaiseen hallintaan.

Olemme tosiaan innostuneet nyt myös hieman sisustamaan. Tilasimme mm. Askon 100-vuotis kampanja-aleista ihanan sohvan ja uuden jenkkisängyn muutossa hajonneen jenkin tilalle. Telkkarikin lähti vaihtoon, koska edellinen oli sen verran vanhaa mallia, ettei siinä ollut nettimahdollisuutta. En saanut Habitaressa näkemääni taulukehyksillä viimeisteltyä televisiota vaan 55-tuumaisen jättiläisen, joka ei edes mahdu vanhalle tv-tasollemme. Mielestäni telkkari on aivan liian suuri, miehen mielestä liian pieni. Lokakuussa kaksi vuotta täyttävä tyttäremme tuijottaa lastenohjelmia entiseen tapaansa nenä kiinni ruudussa.

Tällä hetkellä työstämme Inarian edustajan kanssa suunnitelmaa eteisen vaatekaapistosta. Olen päättänyt pitää kiinni kehyksettömästä liukuovimallista, johon tulisi musta mattalasi. Toiselle seinälle haaveilen suuresta pyöreästä peilistä. Kenties tarvitsemme myös jotain kenkätelinettä ja seinänaulakkoa, vaikka haluaisinkin pitää eteisen mahdollisimman selkeänä. Tämä sisäänkäynnin sisustaminen tuntuisi olevan minulla tällä hetkellä tärkeintä, koska ensivaikutelma kodista on tosi tärkeä, ja se vaikuttaa myös omaan fiilikseen kotiin tullessa!

Takaisin heinäkuulle, jonka helteisinä päivinä anelimme lvi-urakoitsijaltamme ilmalämpöpumppua ja suhailimme lähinnä kodin ja lähibiitsin väliä. Tilasin tarjouskäynnin perusteella makuuhuoneisiin sälekaihtimet, joiden piti ehtiä ristiäisiin, mutta joita ei ole edelleenkään kuulunut. Keittiössä uunien asennus ei ollut mielestämme pätevä, koska uunien väliin ja parin sentin rako. Lopulta mies sai tilanteen korjattua sopivanpaksuisella terassilaudalla (joka ei siis näy, mutta jonka olemassaolosta tietäminen saa naurattamaan). Seinälevyt, joiden tarkoitus on suojata hirsiseinää mm. kokkausroiskeilta, ovat vielä paketeissaan. Levyä on tarkoitus nostaa vain parikymmentä senttiä työtasosta. Olen myös pyytänyt parista paikasta vaihtoehtoisen tarjouksen keittiön lasilevyistä, jotka suojaisivat seiniä mutta joiden läpi ihana hirsiseinämme näkyisi. Yhtenä ideana olisi myös seinien suojaaminen esimerkiksi suojavahalla, mutta se tarkoittaisi koko korkean olohuone-keittiö-tilan käsittelemistä. Olemme muuten olleet tosi tyytyväisiä puunvärisiin hirsiseiniimme, jotka on käsitelty ainoastaan Tremaxilla, joka ehkäisee puun tummumista ja punastumista.

Tuskasteltuamme jälleen raksamme seisomista, saimme paikalle jo kolmannet urakoitsijat, jotka hoitivat yhden päivän aikana pieniä levytys- ja listoitustöitä. Muuten olemmekin jatkaneet listoitustyötä omin voimin, vaikka se onkin tarkoittanut useampien työkalujen hankkimista ja uuden opettelua. Pääasia kuitenkin, että työt etenevät! Olivatpa muuten myös molemmat sähkötyöurakoitsijamme heinäkuussa pari päivää töissä, mikä olikin loisto juttu, koska illat ovat jo pimeitä ja ilman valoja talo tuntuisi melkoisen haastavalta asua. Niin ja olihan meillä jo kertaalleen takassakin tulet luomassa tunnelmaa.

Kaiken kaikkiaan olemme etenkin viime kuukausina ihmetelleet, miten urakoitsijoiden perään saa kysellä, kun haluaisimme edistää asioita. Ja sama pätee moniin tarjouspyyntöihin ja tilauksiin. Uskomattoman paljon aikaa ja energiaa saa kulutettua tällaiseen turhalta tuntuvaan työhön. Olenkin opetellut viime aikoina ”antamaan olla”, eli en enää kysele (ainakaan niin ahkerasti) tarjouspyyntöjeni tai työmiesten perään. Olemme sitten tehneet itse sen mitä pystymme, ehdimme ja osaamme, sekä turvautuneet väliaikaisratkaisuihin, kuten jätesäkkiverhoihin, kun tilaamiamme sälekaihtimia ei ole kuulunut. Pyykitkin pesemme edelleen sukulaisten luona.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kävimme jälleen Ikeassa, ja tällä kertaa matkaan tarttui leveämpi tv-taso sekä kaikkien tuntema ”blogi-kaappi”, jota en minäkään voinut vastustaa. Molemmat näyttävät yllättävän hyviltä, ja etenkin puinen kaappi näyttää ihanalta hirsiseinää vasten! Suunnittelija kun olen, haaveenani olisi tietenkin joskus tulevaisuudessa panostaa enemmän designkalusteisiin. Tällä hetkellä kuitenkin budjetti ja arjen toimivuus määrittelevät pitkälti hankintojamme.

 

15 HEINÄKUU, MUUTTOKUU!

Kuukausi alkoi lupaavasti, kun uusi urakoitsijaporukka aloitti työt talollamme. Heidän kanssaan sovimme mm. väliovien asentamisesta, keittiön viimeistelytöistä ja kylpyhuoneen kattopaneelien ja valaisinuran asentamisesta. Miehen ollessa viikot pääosin raksalla, asuimme lasten kanssa äitini mökillä ja sen jälkeen vielä Porvoon kodissa. Kissat ja koiratkin pääsivät muuttamaan raksalle ennen meitä.

Heinäkuun toiselle viikolle saimme sovittua loppusiivouksen, IV-koneen käynnistyksen sekä tiiveysmittauksen. Pientä aikatauluttamista kaiken yhteensovittaminen vaati, koska samalla viikolla maalari jatkoi urakkaansa portaiden maalaamisella, eikä portaisiin ollut kuivumisaikana asiaa. Vaikka maanantaina kalenteri näytti melko haastavalta, sujui aikataulutus kuitenkin ihan nappiin.

Kuukauden suurimpia haasteet liittyivät Hongalta tilaamaamme tiiveyspakettiin, jota ei mielestämme olekaan huomioitu kaikissa rakennusvaiheissa. Esimerkiksi Tiivistalon arvokkaat ikkunateipit oli jäänyt asentamatta, ja nyt meillä on perus ilmastointiteipeillä eristetyt ikkunat, mikä harmittaa kovasti, kun olimme erikseen ostaneet Hongan tiivistyspaketin. Tiiveysmittauksen tulos ei myöskään ollut niin hyvä kuin odotimme, ja pohdimme siihen liittyviä syitä varmasti vielä pitkään. Ensin jatkamme kuitenkin keskustelua Hongan ja tekijöiden kanssa, jotta tiedämme paremmin itsekin, mitä ja kuka on mokannut, jos niin on käynyt. Meillä rakentajillahan se lopullinen vastuu tietenkin on, vaikka olemme ulkoistaneet kaikki rakennustyöt.

Heinäkuun toisena perjantaina pääsimme vihdoin muuttamaan uuteen kotiin ja olemme taas koko perhe samassa osoitteessa, ihanaa! Käyttöönottotarkastusta ei taloon ole edelleenkään tehty ja muutimme vastaavaan työnjohtajan ”luvalla”. Käyttöönottokatselmus tehdään varmasti pian kesälomien jälkeen. Ehdimme jo tilata päivitetyn rakennusilmoituksen verottajalta sekä kiinnittää uuden talonumeron seinään. Talon huoltokirjakin odottelee pöydällä täyttämistä, kun vain olisi aikaa…

Tavarat löytävät vähitellen paikkansa ja alamme ajan kanssa hankkia kotiimme huonekaluja, valaisimia ja muuta tarpeellista. Tavaroiden purkaminen muuttolaatikoista on onnistunut lähinnä keittiön ja lastenhuoneiden osalta, koska muissa tiloissa ei juuri huonekaluja olekaan. Entisen kodin ruoka- ja sohvapöydän otimme poikkeuksina mukaamme, vaikka nekin olisi jossain vaiheessa tarkoitus vaihtaa modernimpaan malliin.

Edessä olevat ristiäiset toimivat hyvänä motivaationa seuraavien työvaiheiden edistämisessä, koska olisi mukava esitellä vieraille astetta valmiimpaa taloa. Toki meillä käy jo nyt lähes päivittäin tuttuja ja perhettä kylässä ihmettelemässä mm. olohuoneen koiraporttina toimivaa kuormalavaa ja ruokailutilan päätyseinää vasten nojailevia kipsilevyjä ja tikkaita… Seuraavaksi pitäisi saada pohjatyövaiheessa oleva kodinhoitohuone valmiiksi, listat hankittua ja asennutettua, kenties saunakin, mikäli budjetti kestää.. Terassilaudoituskin olisi mukava saada vielä loppukesän iloksi tehtyä, jotta tilasta pääsisivät nauttimaan muutkin kuin kissamme, joille aitasimme terassisyvennyksen ulkoilua varten. Tekemistä siis riittää, mutta etenemme päivä ja asia kerrallaan, ja yritämme pitää positiivisen mielen yllä.

Olemme ehtineet myös jo vähän tutustua uuteen kotiseutuumme, ja olemme innoissamme niin lähellä sijaitsevista leikkipuistoista kuin uimarannoistakin. Kauppaankin on kävelymatka ja koiralenkkimahdollisuuksia runsaasti. Entiseen eräkotiin verrattuna elämä on kyllä helpompaa kahden pienen lapsen kanssa täällä ”kaupungissa”.

14 VIIMEISTELYTÖITÄ JA ODOTTELUA

Kesäkuu vaihtui retkitunnelmissa vanhassa osoitteessa. Haikeus vuokrakodista luopumisesta kasvoi päivä päivältä, mutta samalla toive talon valmistumisesta vahvistui. Kuun alkupuolella elättelin vielä toivoa nopeasta muutosta, mutta vähitellen lakkasin jo odottamasta muuttopäivää, kun työt raksalla eivät enää edenneet entiseen malliin urakoitsijoidemme siirryttyä jo seuraaville työmaille.

Portaat ja kaiteet valmistuivat kuun alkupuolella ja olemme niihin todella tyytyväiset, vaikka alkuperäinen ajatus portaista olikin ehkä astetta modernimpi. Etenkin vanerista valmistetut kaiteet yllättivät positiivisesti, eivätkä ne peittäneet näkymiä kerrosten välillä kuten puusepänkin kanssa ensin pelkäsimme. Portaiden pintakäsittely on vielä tekemättä, mutta ainakin ne ovat nyt käyttökunnossa ja kaikista epämääräisistä porrasvirityksistä luovuttu.

Laatoitukset tulivat myös valmiiksi ja pienten viime hetken muutosten jälkeenkin pidän kovasti lopputuloksesta. Kylpyhuoneen seinät ja lattiat tulivat isolla 60×60 cm kokoisella laatalla ja saunan lattia samalla mutta pienemmällä 15×15 cm kokoisella laatalla. Pääkerroksen vessan värimaailmasta tuli tehtyä vähän spontaanisti tummanharmaa-musta, kun taas yläkerran vessasta tuli vaaleasävyinen. Idon Seven D –seinä-wc-istuimet saatiin heti maalausten jälkeen asennukseen ja ne näyttävät niin tyylikkäiltä! Samoin Keittiömaailman musta allaskaluste sekä yläkerran Idon valkoinen allaskaluste istuvat hyvin tiloihin. Tapwellin mustat hanat viimeistelevät hyvin vessojen tunnelman.

Laatoitusten yhteydessä huomasimme seinissä pientä vinoutta, eikä syy ollut ainakaan meille amatööreille kovin selkeä. Kuitenkin lattioiden laatoituksissa tuli haasteena seinien vinous, etenkin, kun laatoitus oli mitoitettava poikkeuksellisesti viemärikaivojen mukaan. Samalla huomasimme mittaheittoa myös välipohjassa eli tarkemmin alakerran makuuhuoneiden kattolinjoissa. Muualla mahdollisia heittoja ei ole ainakaan silmämääräisesti todettavissa, mutta alakerrassa hirren saumakohta osuu niin lähelle katonrajaa, ettei sitä voi olla huomaamatta. Mittaheitto ei luultavasti jäisi näkyviin, jos suostuisimme kattolistoihin, mutta pidämme niin kovasti akryylimassalla viimeistellystä katonrajasta, että listat eivät tule kyseeseen. Asian selvittelyä jatkamme niin Hongan kuin sisätyöurakoitsijoidemme kanssa.

Keittiön asennusta saatiin myös jatkettua kuun lopulla, kun urakoitsijamme ehtivät parina päivänä paikalle. Harmittavasti muutamien tavaratoimitusten viivästymisten sekä tiukan aikataulumme vuoksi hyvät urakoitsijamme ovat joutuneet siirtymään jo seuraaville työmaille, ja työt ovat siitä syystä jämähtäneet paikoilleen. Sähkö- ja lvi-urakoitsijat sen sijaan ovat saaneet töitään edistettyä hyvin.

Luovutimme vuokrakotimme kesäkuun puolivälissä ja suuntasimme mökille rentoutumaan. Etenkin muuttoviikonloppu oli minulle rankka, koska maalasimme ja siivosimme raksalla samaan aikaan, kun siivosimme ja pakkasimme viimeisiä tavaroitamme vanhassa osoitteessa. Rento mökkielämä tulikin tarpeeseen rankan kevään jälkeen, vaikka se ei alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunutkaan.

Mökillä vietetyn rauhallisen juhannuksen jälkeen suuntasimme pariksi päiväksi kaupunkiin hoitamaan raksa-asioita sekä tapaamaan sukulaisia. Tiistaina, jolloin tarkoituksemme oli palata mökille, kävin vielä valitsemassa asiakaskohteeseeni sohvakankaan, ja iltapäivällä siivoilimme miehen kanssa raksalla. Laattapinojen nosteleminen sai kuitenkin aikaan synnytyksen käynnistymisen, joten paluu mökille vaihtuikin matkaksi Kotkaan sairaalaan, jossa toinen lapsemme syntyi vielä samana iltana. Kuinka täydellinen lopetus kesäkuulle!

Sairaalasta pääsimme lähtemään pienen nyyttimme kanssa saman viikon perjantaina. Suuntasimme synnytysosastolta suoraan raksalle, jossa tapasimme uuden urakoitsijan, jolla oli mahdollista jatkaa sisätöidemme parissa heti seuraavalla viikolla. Sitten taas toiveet korkealla heinäkuuta kohti!

 

13 MUUTTOTAVOITTEET UUSIKSI

Vappua vietimme kuinkas muutenkaan kuin raksalla, jossa tekemisen vauhti vain kasvoi. Raksavappua juhlistimme siman, munkkien ja pienten suolaisten kera. Äitini ja siskoni järjestivät onneksemme lapsellemme kunnon vapun hankkimalla hänelle hienon kaasupallon ja vappuviuhkan. Ikävä omaa pikkuista kohtaan on alkanut olla aivan valtava, mutta onneksi saamme pian viettää kaikki päivät yhdessä, kun äitiyslomani alkaa kuun lopulla.

Toukokuun ensimmäisenä lauantaina pidimme raksatalkoot, ja päivä antoikin paljon toivoa jatkoon. Talkoopäivänä saimme lattia-asennukset hyvälle alulle, ja sen jälkeen olikin paljon helpompi jatkaa urakkaa omatoimisesti. Onneksi meillä on paljon tuttuja, joilla on rutkasti rakennusosaamista, sillä ilman heidän apuaan olisi lattiaurakan aloittaminen ollut puolimahdotonta. Saimme myös pihaa raivattua ja ”bonussiskoni” toimesta peräkärryn täyteen kipsilevyroskaa ja pahvia. Suurkiitos kaikille osallistuneille avusta ja kauniin kesäpäivän uhraamisesta raksaraadannalle!

Lattioiden asentaminen ja maalausten viimeistely jatkuivat vielä pitkälle kesäkuuta, koska osa seinistä sekä sisäportaat tuli tehdä ensin valmiiksi. Miehen taistellessa ullakon Marmoleum Click-lattian kanssa, minä asentelin makuuhuoneisiin tekstiililaattoja. Työt etenivät tosin pienissä erissä, koska välissä oli annettava tilaa muille rakennusvaiheille. Viimeiset lattiapalat laitamme luultavasti vasta viimeisten asioiden joukossa, koska emme halua etenkään mattojen päällä käveltävän kengät jalassa…

Talkooviikonlopun jälkeen vietimme isäni kanssa tehokkaan isä-tytär-päivän, jonka aikana veimme jätekuorman jäteasemalle ja kävimme ostamassa talomme väliovet, karmit ja ovilistat K-raudasta. Olin alun perin suunnitellut tilaavani Jeld-Weniltä ulko-ovien ja ikkunakarmien sävyiset tummanharmaan sisäovet, mutta kuten jo aikaisemmin moneen kertaan todettu, olin aivan liian myöhään liikkeellä, sillä erikoistuotteiden toimitusajat ovat aina useita viikkoja, ja talo oli saatava valmiiksi. Hankkimamme ovet ovat perusvalkoiset (toivottavasti eivät liian kellertävät), ja niihin ostin Cellon mattakromiset kahvat ja lukot. Kylpyhuoneen oveksi halusimme kuitenkin ehdottomasti puhtaanvalkoisen Jeld-Wenin Lumi+-lasioven, ja sen saamme myöhemmin kesäkuussa.

Kattoturvatuotteista saimme myös lopulta toisen tarjouksen, mutta päädyimme kuitenkin ensimmäiseen vaihtoehtoon, koska se jäi edullisemmaksi ja oli mielestämme selkeämpi paketti. Emme kuitenkaan osanneet kuvitella yläkerran isoihin ikkunoihin tarjottuja ranskalaisten parvekkeiden kaiteita, joten päätimme jättää ne vielä muhimaan mielessämme. Urakoitsijamme rakensivat meille niiden sijaan puurimoista kaiteet, jotka toimivat ainakin siihen saakka, kunnes löydämme aikaa, rahaa ja energiaa lopullisten kaiteiden hankkimiselle. Ihan hyvältä nuo puisetkin näyttävät, ja maalauksen myötä ne saadaan melko huomaamattomimmiksi. Tai sitten ei.

Kuun alkupuolella kävimme myös vastaavan työnjohtajamme kanssa läpi käyttöönottokatselmukseen liittyviä asioita. Sen innoittamana/pakottamana sain raksakirjanpidon mapitettua ja kaivettua kaikki kuitit ja tositteet samoihin kansiin. Sen jälkeen olikin helppoa tehdä rakentamisen veroilmoitus, joka piti toimittaa verottajalle kaksi viikkoa ennen käyttöönottotarkastusta. Tein myös muuttoilmoituksen ja selvittelin postilaatikon sijoittamista, tilasin takaneduslasin sekä astetta isomman ja modernimman talonumeron ensimmäisen tilalle.

Portaiden tekeminen käynnistyi kuun kolmantena tiistaina. Portaat tehdään meille mittatilaustyönä, ja tekijänä on paikallinen porraspuuseppä, jonka persoonaa kuvaa hyvin se, että hän kulkee lähes vuoden ympäri paljasjaloin. Hänen kanssaan sovimme, että portaista tulisi umpinaiset ja mahdollisimman yksinkertaiset, vaikka hän suosiikin perinteisempää tyylilajia. Suostuin kuitenkin suorakulmaisuuden sijaan pieneen viisteeseen askelmien pystynousuissa, koska ratkaisu olisi kuulemma huomattavasti käyttäjäystävällisempi.

Porraskaiteiden suhteen olikin kuviteltua enemmän työtä, koska olisin alun perin toivonut lasikaiteita, mutta niiden hinta ja yhteensopivuus puusepän portaiden kanssa alkoi arveluttaa. Lopulta sain Pinterestia selaillessani idean vanerikaiteista, jonka jälkeen metsästinkin sopivankokoisia ja puusepän kuvailemia valmiiksi pintakäsiteltyjä vanereita pitkin Suomea. Lopulta aika vain loppui ja päädyimme kalvopintaisiin vanereihin, jotka kitattaisiin ja maalattaisiin itse. Vanerit teettivät kuitenkin melko paljon työtä niin puusepälle kuin meillekin, koska yli kolmimetriset ja puolitoista metriä leveät levyt painoivat valtavasti ja olivat vaikeita käsitellä. Myös niiden maalaaminen oli melkoinen urakka, ja lopullisen pinnan voi maalata vasta niiden ollessa paikoillaan ja kaikki muu rakennustyö tehty, jottei turhaa paikkaamista tulisi jälkikäteen. No, hienot niistä kuitenkin on tulossa ja olen enemmän kuin tyytyväinen tähän ratkaisuun!

Kuun puolivälissä päädyin tekemään RTV:n uuden myymälän avajaisissa yhteistyötä osallistumalla toiseen avajaispäivään sisustuskonsultaation merkeissä. Päivä olikin hauskaa vaihtelua raksaelämälle, ja pääsin samalla tutustumaan paremmin läheisen RTV:n valikoimaan.

Laattatoimitus saapui kuun loppupuolella ja laatoittaja pääsikin heti aloittamaan urakkansa. Kävimme laatoittajan kanssa läpi laattojen kuviointien asennussuunnat ja keskustelimme, miten tekisimme haastavien kaatojen ja pakollisen kynnyslistan suhteen. Päädyimme (laatoittaja päätyi) pieneen kompromissiin yhdessä saumakohdassa, mutta minun lisäkseni pientä epälinjakkuutta kukaan muu tulee tuskin ikinä huomaamaan. Suihkutilan 60×60 cm kokoiset laatat loppuivat harmittavasti hiukan kesken, mutta koska aikaa ei ollut uusintatilauksen tekemiselle, keksin hyödyntää yläkerran vessasta ylimääräiseksi jääneitä 15×15 cm kokoisia laattoja pienellä piiloon jäävällä seinäosuudella. Siitä tulikin oikeastaan veikeä yksityiskohta! Päävessastamme tuli alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tummanharmaa/musta ja lasten vessan hanaseinään hankimme RTV:ssä tykästymääni mattapintaista fasettihiottua laattaa.

Hongan toinen esittelypäivä pidettiin viikko ennen muuttoamme, jolloin talon oli tarkoitus olla lähes muuttovalmiissa kunnossa. No, aika kaukanahan se siitä todellisuudessa oli, mutta tulipahan pidettyä. Kävijöitä oli tälläkin kerralla runsaasti, vaikka mainostaminen oli jäänyt niin Hongalta kuin minultakin edellistä vähemmälle. Esittelypäivää varten tein mukaan otettavaksi listauksen kaikista meidän urakassa mukana olleista urakoitsijoista sekä talomme materiaaleista, koska olemme olleet pääosin tyytyväisiä kaikkiin tekijöihin ja materiaaleihin. Kenties pidämme vielä syksyllä bonuspäivän, jossa on mahdollista nähdä talomme valmiina, tai ainakin valmiimpana, sekä esitellä paremmin nyt suojattuja pintamateriaaleja. Sitä ennen pitäisi vielä pyöräyttää yksi vauva maailmaan ja ehtiä sisustamaankin. 🙂

Raksan viivästymisestä huolimatta pidimme kiinni alkuperäisestä muuttopäivästämme, joka oli lauantai 26.5. Jälkikäteen ajateltuna se oli hyvä ratkaisu, koska silloin pystyin vielä itsekin osallistumaan urakkaan, vaikken mitään kovin painavaa uskaltanutkaan enää kantaa. Tavaramme muuttivat siis uuteen kotiin, mutta itse jäimme vielä odottelemaan vanhaan osoitteeseen talomme valmistumista. Retkielämä vanhassa kodissa onnistui ihan näppärästi varapatjoilla nukkuen, ja saimme samalla lisäaikaa vanhojen huonekalujen luovuttamiseen ja paikkojen raivaamiseen. Tästä eteenpäin katsomme sitten viikko kerrallaan, milloin pääsisimme itsekin muuttamaan – toivottavasti vielä ennen perheenlisäystä!

12 KITTAAMISTA JA MAALAAMISTA, VIIMEISIÄ TILAUKSIA JA VÄSYMYSTÄ

Huhtikuussa paineet talon valmistumisesta alkoivat kasaantua etenkin kuun loppua kohti. Alkuvuoden kiireet ja kiireessä tehdyt päätökset, ja etenkin ne tekemättä jääneet päätökset, kostautuivat viimeistään tässä vaiheessa. Onnistuimme kuitenkin pitämään mielemme iloisena ja päättäväisesti suuntasimme joka viikonloppu raksalle. Väsymys alkoi kuitenkin voittaa, ja päätin huhuilla talkooapua omalla Facebook-seinälläni, mikä osoittautuikin loistoideaksi. Talkoista lisää seuraavassa blogissa, mutta valtava kiitos jo nyt kaikille mukana olleille!

Viimeisten viikkojen aikana urakoitsijat keskittyivät viimeisten seinäpätkien sekä kattojen levytyksiin. Maalari puolestaan pääsi aloittamaan tasoitusurakkaansa. Tekemistä talossa riittikin, koska levytettävää pinta-alaa oli enemmän kuin osasimme kuvitellakaan. Sovimme maalarin kanssa niin, että osallistuisimme itse viimeisten maalikerrosten maalaamiseen ja jättäisimme hermoja ja ammattitaitoa vaativat tasoitus- ja nauhoitustyöt hänelle. Onneksi saimme häneltä hyviä vinkkejä, kuinka maalaustyö tulisi tehdä oikeaoppisesti. Maaleja kävimme hamstraamassa läheisen RTV:n muuttomyynnistä sekä K-raudasta vuorotellen, riippuen liikkeiden aukioloajoista ja tuotteiden saatavuudesta. Tulipa myös testattua mm. vesieristetelan soveltuvuus seinämaalaukseen (ei muuten toimi). Puolinukuksissa kaupassa saattoi mukaan tarttua jotain muutakin ei-niin-soveltuvaa tarviketta, mutta pääasia, että työt etenivät.

Maalaamisen aloitimme lastenhuoneista, joissa suurimpana haasteena oli vinokaton tuoma huonekorkeus sekä aloittelun kankeus. Lopputulos on kuitenkin kohtalainen, ja elämisen jälkiä näihin huoneisiin odotammekin innokkaina. 🙂 Vappuaattona maalasin alakerran makuuhuoneet kahteen kertaan, ja seuraavina päivinä olinkin sitten melko puhki poikki. En ole kuitenkaan malttanut pysyä pois työmaalta, vaikka kasvava raskausmaha toisinaan lepoa vaatisikin. Miehen kanssa maalasimme olohuoneen korkean seinän pohjamaalit, ja työnjako meni meillä niin, että mies huojui rakennustelineillä seinän yläosan kimpussa ja minä telasin alapuolisen osuuden. Viimeiset kaksi kerrosta tehtiin Tikkurilan Tunto Kivi –pinnoitteella, mutta tämän jätimme maalarimme tehtäväksi.

Ennen koko maalausurakkaa olin vannottanut itselleni, että käyttäisimme ainoastaan mahdollisimman luonnollisia maalituotteita, mutta tästä lopulta lipsuimme pahemman kerran. Suomen Luonnonmaalien Tremax oli kuitenkin mahtava löytö, josta sain idean Hirsitalojen Rakentajat –Facebook-ryhmästä. Tremax-käsittelyn ansiosta hirsiseinät vaalenivat, eikä niiden pitäisi kellastua tulevaisuudessakaan. Tremaxin päälle on mahdollista laittaa esimerkiksi öljyvaha, joka suojaa hirsiseiniä lialta. Tämä meillä on vielä tekemättä, mutta se ehtii sitten vähän myöhemminkin. Ehdin jo ostaa kokeeksi Coloria öljyvahan, jotta saisimme ainakin keittiön takaseinän käsiteltyä ennen kokkailujen aloittamista. Samalla ostin myös saunan paneeleille soveltuvan parafiiniöljyn, vaikka saunasta ei vielä sen enempää olekaan tietoa.

Keittiömaailman toimitus saapui sovitusti tässä kuussa ja urakoitsijamme saivat rungot nopeasti asennettua. Huomasin kuitenkin heti, että allaskaappi sijoittui väärään kohtaan suhteessa ikkunaan, kun sen oli tarkoitus olla ikkunan keskellä. Muutamien vaihtoehtoisten muutosideoiden jälkeen päädyimme tilaamaan Keittiömaailmasta pari lisäosaa, joilla saisimme kaapistot kohdistettua paremmin. Lisätilauksen toimitusaika osui vasta suunnitellulle muuttoviikollemme, joten keittiön asentaminen lopulliseen muotoonsa jäisi viime tippaan. Nyt vain toivotaan parasta, että kaikki menee suunnitellusti, ja saamme keittiön käyttöön ennen muuttopäivää.

Huhtikuussa lvi-urakoitsijaporukkamme asensi kaukolämpökoneen, ja lattialämmitys käynnistettiin toukokuussa. Mukavasti olikin jo kertynyt sähkölaskua maksettavaksi, kun useampi lämpöpuhallin ehti hurista talolla vuoden kylmimmät kuukaudet. Tähän onneksi olimme ainakin jollain tasolla henkisesti varautuneetkin.

Oman turnausväsymyksen jalkoihin jäänyt laattatilaus saatiin myös vihdoin huhtikuussa eteenpäin. Kävin valitsemassa laatat alun perin Kaakelikeskukselta, mutta aikatauluhaasteiden saattelemana teimmekin tilauksen Laattamaailman Kaleido-laatoista. Olen käyttänyt saman sarja laattoja aikaisemmissa työprojekteissani ja mallikansio sattui sopivasti muuttopakkaamisen yhteydessä käteeni. Kaleido oli helppo valinta myös siksi, että sitä oli saatavana monessa koossa, koska halusin kylpyhuone-saunaosastollemme yhtenäistä laattapintaa, enkä ole kova 10×10 cm laattakoon fanittaja. Kylpyhuoneen seiniin ja lattiaan on näin ollen tilattu isoa 60×60 cm kokoista laattaa, joka vaihtuu saunan puolella pienempään 15×15 cm kokoiseen laattaan. Yläkerran vessan lattia sekä allaskaapin takana oleva seinä laatoitetaan samalla 15×15 cm kokoisella laatalla. Näiden tilojen laattasävy on neutraali vaalea, ja sävy sointuu hyvin hirsiseinään. Pääkerroksen vessaan sen sijaan laitamme mustat laatat, mutta niiden toimitus on vieläkin myöhemmin. Onneksi meidän laatoittaja on hauska ja huumorintajuinen mies, ja jaksaa pysyä positiivisena aikataulusta huolimatta.

Loppukuun aikana urakoitsijamme asensivat vielä terassirungon sekä etukuistin rimoitukset, joten talo on alkanut näyttää taas paljon valmiimmalta. Vielä puuttuisi varaston erikoismittainen ovi, jota ei tunnu löytyvän mistään. Samoin terassin laudat odottelevat vielä budjetin selkeytymistä, jotta näemme, saammeko ne hankittua tähän samaan konkurssiin. Terassilautojen materiaalikin on vielä avoin.

Saimme myös ilon esitellä hankettamme puuseppätutulleni, jonka perheellä on myös haaveissa oman hirsitalon rakentaminen. Toivottavasti vieraamme eivät pelästyneet liikaa, kun kuulivat pieleen menneestä budjetoinnistamme ja siitä, mitä kaikki todellisuudessa on tullut maksamaan. Ehkä emme olisi uskaltaneet lähteä koko hankkeeseen, jos todellisuus olisi ollut tiedossa jo etukäteen, emmekä olisi olleet niin optimistisia. Tässä vaiheessa on voimme vain olla onnellisia kaikesta kokemuksesta ja siitä, miten hyvin kaikki on loppujen lopuksi mennyt. Kiitos siitä kuluu pitkälti taitaville tekijöille sekä erittäin positiivisella mielellä varustetulle miehelleni, joka ei ole antanut epätoivon vallata mieltämme. 🙂

11 KOHTI HONGAN NÄYTTÖÄ

Maaliskuu meni melko samalla kaavalla kuin helmikuu, vaikka työvaiheet toki vaihtuivat seuraaviin. Kuukauteen on mahtunut edelleen paljon suunnittelua, asioista ja urakoista sopimista, tavaroiden tilaamisia, laskujen maksamista ja tarjousten pyytämistä. Jäteasemalla on vierailtu tuttuun tahtiin ja ikkunoiden tilkitsemistä pellavalla jatkettu (enää puuttuu kahden ikkunan yläosat sekä etuovi sitten aikoinaan, kun raksaovelle heitetään heipat!). Vastapainona kiireiselle arjelle pääsimme kuitenkin viettämään yhden raksavapaan viikonlopun, jolloin kävimme kahdestaan ulkona syömässä ja leffassa.

Lattiavalun saimme sovittua kuun alkupuolelle, jolloin kaikki valmistelutyöt kuten viimeisimpänä lattialämmitysputkien asentaminen oli saatu päätökseen. Valun tilasimme Betonivuorelta, ja pääkerroksen lisäksi päädyimme valamaan myös molemmat yläpohjat kuitubetonilla. Maaliskuussa saimme myös Sydänmuuraukselta tilaamamme kiertoilmatakan, johon valitsimme jo Habitare-messuilla ihastelemani ison takkaluukun. Täytyypä kehua Sydänmuurauksen ystävällistä ja nopeaa palvelua, sillä takan asennus tapahtui käden käänteessä ja yhteydenpito oli jokaisessa vaiheessa tilauksesta toteutukseen aktiivista. Vielä pitäisi päättää takan pintakäsittely ja väritys. Takan ritilät ja talon sisäpuolella olevan hormin tilasin mustana, ja takan kuoriosasta tulee luultavasti valkoinen tai musta – riippuen taas takana olevan seinän pintamateriaalista ja sävystä. Ehkäpä seinät voisivat jatkaa hirsien vaaleaa linjaa, jolloin takka voisi olla kokomusta..?

Lisäksi urakoitsijamme saivat asennettua kaikki väliseinärungot, joista suurin osa ehti saada myös kipsilevyt pintaansa. Tasoittajakin pääsi aloittelemaan pääsiäisenaikaan urakkaansa väliseinien tasoituksilla. Tosin kävi hän jo hieman aikaisemmin tasoittamassa ja maalaamassa teknisen tilan seinän, jotta kaukolämpölaite olisi mahdollista asentaa paikalleen. Laite tosin jäi vielä toviksi odottelemaan pistorasiaa, joka taas vaatii sähkökaapin asentamisen, eikä meillä ollut tästä etukäteen tietoa. Kaukolämmön saamme kuitenkin heti pääsiäisen jälkeen käyttöön, koska sähköurakoitsijamme saivat kaapin ennätysajassa paikoilleen. Pian talomme lämmitys ei ole enää rakennuslämmittimien varassa, ja taas on yksi etappi saavutettu.

Olimme sopineet hyvissä ajoin urakoitsijoiden kanssa, että kannamme itse kipsilevyt etupihalta sisälle, jotta he voivat keskittyä niiden asentamiseen paikoilleen. Onneksi mieheni sai kantoapua ystäväpariskunnan miehestä, koska kantourakka osoittautuikin yllättävän raskaaksi. Miesten raataessa kipsilevyjen parissa, me naiset ja lapset suuntasimme Porvoon Jeppisparkkiin viettämään yhteistä äiti-lapsi-laatuaikaa, joka oli jäänyt meidän perheessä vähäiselle raksaviikonloppujen vuoksi. Seuraavalla viikolla mies jatkoi kantotöitä hieman kevyempien kattolevyjen parissa, ja tähän hän sai apua toiselta ystävältään.

Ullakon olohuoneen puolella olevaan seinään olen suunnitellut pyöreää ikkunaa, josta voisi kurkistaa alakertaan. Samalle seinälle on suunnitteilla pieni kulkureitti kahdelle kissallemme, jotta ne voivat kiivetä ullakolle nauttimaan omasta rauhastaan. Kissojen kulku tehdään luultavasti sopivankokoista ilmastointiputkea hyödyntäen, eli putki toimisi väliseinään tehtävän aukon pintana. Ikkunatarjouksia olen saanut vasta yhden, ja se tuntuu melko arvokkaalta, joten ikkuna-asian pohtiminen jatkunee vielä ensi kuussa. Ikkunan paikkaa osoittaa jo urakoitsijoiden piirtämä hymiö ullakon seinässä. 🙂

Portaat olisi myös jo syytä vähitellen tilata, mutta asia on edennyt useastakin syystä hitaasti.. Paikallinen portaisiin erikoistunut puuseppä kävi katsomassa ja ideoimassa kanssamme porrasratkaisua, mutta näkemyksemme portaiden ja etenkin kaiteiden osalta poikkesivat toisistaan melkoisesti. Olen pyytänyt erikseen tarjouksia sekä portaiden lasikaiteista että koko porrasratkaisuista, jotta pääsemme vertailemaan niiden hintaeroa. Habitaressa pyysin jo Gradon portaista tarjouksen, mutta luultavasti joudumme etsimään jonkin edullisemman ratkaisun.

Kylpyhuone-saunaosasto on myöskin hahmottunut hyvin tämän kuukauden aikana,. Urakoitsijamme ovat ahkeroineet ja saaneet asennettua kaikki harkkoseinät paikoilleen. Myös Hongan toimitukseen kuuluneet saunan eristelevyt on jo asennettu saunan seiniin ja molempien tilojen kattoihin yhtenäisesti. Laatoitussuunnitelma on vielä alkutekijöissään ja laatat edelleen valitsematta, mutta laattakoot eri tiloissa on alkanut hahmottua. Kylpyhuone tehdään kokonaan 60×60 cm kokoisilla laatoilla, joka on mahdollista Unidrain-linjakaivojen ansiosta. LVI-urakoitsijamme on jo asentanut suihkujen paikatkin tämän ajatuksen mukaan, ja nyt vain toivon, että suihkut istuvat hyvin lopulliseen laattajakoon. Saunan lauteiden alle laitamme jotain samantyylistä/väristä, mutta pienempää kuten 10×10 cm kokoista laattaa. Molemmat pikkuvessat laatoitamme luultavasti 15×15 kokoisella laatalla, koska perinteisten lattiakaivojen vuoksi tehtävät kaadot eivät onnistu isoimmilla laatoilla. Saunan lasiovi ja sivuikkuna tulevat kattoon saakka ja ne olemme tilaamassa Hietakarilta. Lauteista ja kiukaista olen lähettänyt useampia tarjouspyyntöjä, mutta mitään ratkaisua emme ole niistä vielä tehneet. Saunan seinät ja katto, kuten myös kylpyhuoneen katto, paneloidaan Hongan leveällä paneelilla, tiedostaen pihkaantumisriski etenkin saunan puolella.

Valaistussuunnitelmaa on taas kerran viilattu, kun talon muodot ja tilat on ollut helpompi hahmottaa ja hahmotella valaistusta paikan päällä. Teimme myös valaisintilauksen Airamilta, joten nyt ei enää ole tiedossa muutoksia, ainakaan kovin isoja.. Erityisen innoissani olen muutamiin tiloihin tulevista epäsuorista valaistusratkaisuista sekä yleisvalaistuksen hoitavista Airamin uusista neliskanttisista Flat-valaisimista, joita meille tulee kolmessa eri koossa. Terassin ja autokatoksen yleisvalaistus tehdään led-profiileilla, eli myös ulos on luvassa hieman normaalista poikkeavia ratkaisuja. Erityistä hämmennystä työmaalla on herättänyt meille tuleva KNX-järjestelmä, jonka avulla saamme näppärästi säädeltyä valaistusta ja lattialämmitystä. Tästä syystä myös valaisimet on varustettu Dali-liitännöillä. Keskusteluiden perusteella voisin melkein veikata, että talomme on Porvoon toinen KNX-varusteltu uudisrakennus. 😉

Maaliskuun kolmantena sunnuntaina talollamme pidettiin Hongan järjestämä esittely, johon myös itse osallistuimme. Paikalla oli oman Honka-myyjämme lisäksi Hongan toinen edustaja, ja silti saimme kaikki jutella kävijöiden kanssa minkä ehdimme. Olipa mukavaa saada niin paljon ”vieraita” ja päästä kertomaan heille meidän hyvin sujuneesta rakennusprojektistamme! Monet pitivät talomme erilaisuudesta ja toimivista ratkaisuista, joista kaikki on syntynyt taitava arkkitehtimme näkemyksestä yhdistettynä hankalanmalliseen tonttiin ja alueen lukuisiin kaavamääräyksiin. Kävijöitä oli tullut ainakin Lahdesta, Nurmijärveltä, Klaukkalasta, Vantaalta ja Helsingistä asti asti, myös muutama perhe Porvoosta.

Kuukausi päättyi pääsiäiseen ja maaliostoksilla käymiseen. Hirsitalojen rakentajat –Facebook-ryhmän keskusteluiden pohjalta päädyimme testaamaan Suomen Luonnonmaalien myymää Tremaxia, joka säilyttää hirsipinnan luonnollisen värisenä ja ehkäisee sen kellastumista. Pääsiäisenä mieheni maalatessa korkean tilan kertaalleen, minä keskityin roskien raivaamiseen ja kahden oven tilkitsemiseen. Tulipa vietettyä myös hyvä tovi talossa haahuillen, kun emme olleet hetkeen päässeet käymään ylimmissä kerroksissa ja kaikki näytti jälleen kerran aivan erilaiselta kuin aikaisemmin. Uskomattoman nopeasti se talo vain rakentuu, ja uskomattoman paljon tekemistä vielä riittää myös kahdelle seuraavalle kuukaudelle ennen muuttoa..

 

10 SISÄTÖIDEN VAUHDIKAS ALOITUS

Helmikuun ensimmäisenä maanantaina sisätyöt käynnistyivät täydellä teholla. Ensimmäisellä viikolla suurimmaksi haasteeksi osoittautui viivästynyt sähkösuunnitelma, josta johtuen sähköurakoitsija ei päässyt aloittamaan töitään samaan aikaan kuin lvi-urakoitsija ja sisätyöurakoitsija. No, sitten vielä keksin pyytää sähkökuviin viime hetken muutoksia, koska aloin epäröidä omaa valaistussuunnitelmaani korkeassa tilassa. Muuten työt etenivät hyvällä aikataululla.

Mainitsemani valaistusmuutokset koskivat lähinnä olohuoneen korkeaa tilaa, koska urakoitsijamme ehdotus ullakon jättämisestä avoimeksi tilaksi jäi houkuttelemaan ja valaistuksen olisi silloin jatkuttava yhtenäisenä olohuoneen valaistuksen kanssa. Innostuin valtavasti tästä ajatuksesta, vaikka tarkoitus on koko ajan ollut rakentaa takan taakse kiinteä seinä. Vaihtoehtoina parven umpiseinälle olisi ollut lasikaide, umpinainen kaide tai lasiseinä. Kysyin tarjouksia lasiseinästä, koska haluaisimme kuitenkin pitää tilan suljettuna työtilanaan. Tällöin lasiseinän voisi tarvittaessa peittää verhoilla ja saada näin lisää omaa rauhaa. Tarjoukset vaihtelivat 4500-7000 euron välillä, mutta tässä vaiheessa projektia jopa edullisin tarjous tuntui liian suurelta panostukselta. Muutin kuitenkin varmuuden vuoksi valaisinpaikat kulkemaan samassa linjassa olohuoneessa sekä ullakolla, jos vaikka mielemme vielä muuttuisi…

Toisella viikolla kävin hakemassa Airamilta mallivalaisimia, joiden valotehoja pääsimme testaamaan kotioloissa. Tarkoitus olisi toteuttaa valaistus pääasiassa Airamin neliönmallisilla kattoon upotettavilla Flat-valaisimilla. Sovin myös tapaamisen Idon Kylpyhuonenäyttelyyn, koska halusin vielä saada varmuuden meille tulevasta vessanpönttömallista. Lyhyen Glow-tuumauksen jälkeen palasin alkuperäiseen suunnitelmaani Idon Seven D Image –seinä-wc:stä, josta olen niin kauan unelmoinut. Unelmansa kullakin, minulla se näköjään on vessanpönttö. 😉 Idon Kylpyhuonenäyttelyssä malleja oli helppo vertailla ja asiakasvessatkin oli toteutettu niin, että oli mahdollista testata eri pönttömalleja. Näyttelyssä ihastuin myös kovasti Idon Elegant-malliston allaskalusteeseen, ja tilasimmekin sitten sellaisen yläkerran vessaamme. Tilaukseen lähtivät myös Geberitin seinäasennustelineet ja seinäpainikkeet.

Sisustussuunnitteluprojekteissani olen käyttänyt viime aikoina paljon Tapwellin hanoja, koska niitä saa ihanissa metalliväreissä. Mallistosta löytyy kromin lisäksi muun muassa mattamustaa, valkokultaa, kuparia ja messinkiä. Mikä valinnanvaikeus, jos ei haluaisi niitä perinteisiä kromisia valita! Keittiöön on nyt tilattu (ja itse asiassa jo saatukin) valkokultainen hana, vierasvessaan mattamusta pesuallashana bideellä ja yläkerran ”lastenvessaan” myöskin mattamusta pesuallashana. Suihkut ovat kromiset ja sopivat näin hyvin yhteen Unidrain-linjakaivojen sävyyn. Pitkään haaveilemani piilosuihkut jäivät nyt odottelemaan seuraavaa taloprojektia.

Lattiavaluvalmisteluihin kuului kaiken muun putki- ja sähköurakoinnin ohella Unidrain-kaivojen sekä Kurasyöpön asentaminen. Olen molemmista niin innoissani, että olen lähes voinut sivuuttaa urakoitsijoiden epäilevät kommentit näistä valinnoistani. Meille siis tulee kaikista suurin Kurasyöppö, kooltaan 60×120 cm. Tämä malli vaatii jopa oman esivalun, jotta se saadaan asennettua suoraan. Urakoitsijoiden kommentit isosta kurasyöpöstä, linjakaivoista ja seinä-wc:istä eivät ole olleet kovin positiivisia, mutta olen pitänyt näistä kiinni, koska haluan hienon lopputuloksen. Piilosuihkuista ei alkuun edes keskusteltu (ja ne sitten jätettiinkin ajatustasolle). Ja tuohon kurasuihku-tekninen tila- kodinhoitohuoneeseen valitsemani vinyylipinnoite – se vasta hämmennystä herättääkin. Uskon, että lopputulos kuitenkin yllättää koko työporukan positiivisesti, ja olenkin jo kutsunut kaikki tupareihin.

Lattiamateriaalit on valittu jo hyvissä ajoin Forbon mallistosta. Pääkerroksen lattiaan olemme valinneet korkkipohjaista Marmoleum Clickiä, joka tuntuu ainakin tässä vaiheessa aivan täydelliseltä valinnalta perheeseemme, jossa on pieniä lapsia, kissoja ja koiria. Kaikkiin neljään makuuhuoneeseen olisi tulossa Forbon Tessera Inline -tekstiililaattaa, jonka ajattelen olevan mukava aamuisin jalan alla sekä toimivan hyvin lasten leikkien alustana. Laatat ovat 50×50 cm:n kokoisia ja tarvittaessa yksittäisen likaantuneen laatan voi vaihtaa. Lisäksi Forbolta tulee arkieteisemme jo aikaisemmin mainitsemani musta betonikuosinen Surestep Steel -vinyylimatto, joka nostetaan myös toiselle seinälle kattoon saakka. Vinyylin ajattelen olevan helppohoitoinen tilassa, jossa muun muassa pestään kolmea koiraamme.

Keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteet olemme tilanneet Keittiömaailmasta. Valinta tuli oikeastaan tehtyä jo aikatauluhaasteidenkin vuoksi, koska meidän piti päästä käymään useamman kerran paikan päällä, ja Tammiston myymälään oli kätevä kulkea. Olen myös vakuuttunut Keittiömaailman laadusta ja luotettavuudesta, ja liike on tuttu töideni kautta. Oman keittiön suunnitteleminen on ollut yllättävän haastavaa ja lopputuloskin hieman jännittää. Alun perin haaveilin tummanharmaasta keittiöstä, joka sopisi yhteen ikkunakarmien kanssa, mutta sitten vaaleampi kokonaisuus alkoi vetää puoleensa. Mies ihastui mustaan mallikeittiöön, mutta itse en ole niin innostunut mustasta, kun näen sitä nyt niin paljon työelämässä. Kvartsitasot jäivät nyt myös odottamaan lottovoittoa, ja tällä kertaa valitsimme kaupan päälle kuuluneet laminaattitasot. Toivottavasti keittiöstä tulee hyvä, vaikka kompromissien ja kiireiden keskellä sitä on tässä kaiken muun ohessa pohdittu ja suunnitelmiakin muutettu useaan otteeseen. Sama tilanne on ollut kodinhoitohuoneen sekä vierasvessan kalusteiden kanssa, mutta niiden onnistumisesta olen vakuuttuneempi kuin keittiöstä, jonka suunnitteluun olisi pitänyt löytää enemmän aikaa ja energiaa.

Laattoja emme ole ehtineet pohtia ja laattasuunnitelma tuleekin olemaan maaliskuun ”to do” –listan kärjessä. Osa laatoista on toki varastotavaraa, mutta oman makuni tuntien, saamme luultavasti tilailla laattoja pitkin Etelä-Eurooppaa. Laatat olen ajatellut tilata Kaakelikeskukselta, joka on ollut hyvä yhteistyökumppani jo vuosia – siitä lähtien kun suunnittelin Valkeakosken asuntomessuille omakotitalokohteen sisustuksen opinnäytetyönäni vuonna 2009. Kaakelikeskukseen on ollut aina helppo palata ja mallisto on jotenkin helposti lähestyttävä ja omaksuttava. Kävin jo hakemassa laattamalleja ja ne lojuvat olohuoneen matollamme lapsen lelujen keskellä varmaan siihen saakka, kunnes saan suunnitelmat ja värit lukittua.

Toinen asia, joka on vielä tässä vaiheessa jäänyt muiden prioriteettien jalkoihin, on saunan ja kylpyhuoneen suunnittelu. Saunaan haluaisin hirsiseinää vastaavan kokoiset seinäpaneelit jatkamaan ulkoseinän hirsilinjaa, eli tilaamme ne luultavasti Hongalta. Lauteet haluaisin samaan rouheaan tyyliin kuin eräässä Hongan asuntomessukohteessa. Myyjä huomautti mäntypaneelien mahdollisesta pihkaamisesta, mutta en halua tässä kohtaa tinkiä paneelien leveydestä. Lauteet kenties sitten jostain muusta materiaalista..? Kiuas tulee lauteeseen upotettavana mallina, mutta sitäkään emme ole vielä valinneet. Ja mahdollinen lasiovi- ja seinäelementti on kokonaan auki, samoin kattomateriaalit molemmissa tiloissa.

Jotain työasiaa hoitaessani kuulin Tikkurilan yhteistyökumppaniltani, että heille on tullut uusi ulkovärimaalikartta, ja kävinkin hakemassa väriviuhkan ihan paikan päältä. Viuhkan sävyt ovat niin kauniit, että niistä löytyisi varmasti oivat sävyt myös sisäseiniin. Olohuoneessa haluaisin säilyttää hirren mahdollisimman luonnollisena, joten ainakin tämän tilan käsittelemme vain jollain neutraalilla hirsisuojalla, joka ehkäisee puu kellastumista.

Yhtenä helmikuun alun iltana kävimme viemässä lämmittimen raksalle ja piipahdimme samalla Porvoon K-raudassa. Ostimme mm. verhokiskoja, koska urakoitsija lupasi tehdä toivomani verhokiskoupotuksen alakerran makuuhuoneeseen (joka sitten kylläkin päätettiin unohtaa). Mutta kuinka monta kertaa onkaan mahdollista kadottaa vajaa puolitoistavuotias lapsi rautakauppaan puolen tunnin kauppareissulla!? No aika monta! 🙂 Saimme sentään ne verhokiskot hankittua hikoilun lisäksi (lämpimissä toppavaatteissa lapsen perässä juokseminen sisätiloissa ei ollut toimiva yhdistelmä).

Tähän kuukauteen on mahtunut myös viikonloppusiivoamista sekä ikkunoiden tilkitsemistä pellavalla raksalla. Mitäpä muutakaan sitä viikonloppuisin tekisi, ja oikeastaan nämä fyysiset työt ovat olleet ihan piristävää vaihtelua kovalle ajatustyölle ja sähköpostirumballe.

Tällä viikolla soitin myös nykyisen vuokrakotimme ihanalle välittäjälle ja kerroin, että muutamme toukokuussa pois. Mutta kuinka ikävä tätä evakkokotia tuleekaan! Vaikka talo on vanha ja kostea, talvella tuulinen ja putketkin jäätyvät pahimmilla pakkasilla, niin omaa rantaa ja isoa pihaa jäämme kaipaamaan. Samoin metsälenkeillä vastaan tulevia hirviä ja peuroja, pupuja, kettuja, lumikkoja, jäällä loikkivia saukkoja ja rantapolulla vipeltäviä supeja. Ja täällä myös perheemme koko kasvoi yhdellä tyttärellä. <3

Toivottavasti maaliskuu olisi vähän rauhallisempi, vaikka tekemistä ja suunnittelua vielä riittääkin. 🙂

 

9 AVAIMET KÄTEEN – NELJÄN VIIKON PYSTYTYS

Tammikuussa tapahtuu paljon enemmän kuin olimme osanneet etukäteen kuvitellakaan. Kirjoitin blogin poikkeuksellisesti päiväkirjamuotoon, koska tämä kuukausi on koko urakan näkyvintä aikaa, ja lähes joka päivä on tapahtunut jotain edistystä.

Keskiviikko 3.1. Vuosi alkoi jännittävissä merkeissä, kun keskiviikkoaamuna klo 8 kaksi Hongan täysperävaunurekkaa kaarsivat tontille. Olimme toimitusta vastassa, mutta onneksi myös kaksi urakoitsijaamme oli hälytetty avuksi, sillä homma näytti yllättävän hurjalta näin toimistotyöntekijöiden silmin. Kuormat tulivat aamupäivän aikana puretuiksi tontille, jonne jäi vielä hyvin tilaa katto- ja ikkunatoimituksille. Iltapäivällä kävimme vielä miehen kanssa kahdestaan ostamassa kasan suojapeitteitä, joilla suojasimme osan hirsi- sekä muista tarvikepaketeista tulevilta sateilta.

Lauantai 6.1. Vesikelit olivat sääennustusten mukaan vaihtumassa pakkasiksi, ja meidän oli saatava uima-allasta muistuttava perustus tyhjennettyä ennen maanantaina alkavaa pystytystä. Vastaava työnjohtajamme kävi paikan päällä mieheni kanssa ratkomassa tilannetta, ja työnjohtaja antoikin miehelleni hyvät ohjeet siitä, miten ontelolaattoihin tulisi porata reikiä, jotta vesi pääsisi valumaan pois altaasta. Muutamien hajonneiden poranterien jälkeen meillä olikin reiät tehtynä ja tyhjä perustus (sekä yksi miehen raksataidoista hämmästynyt vaimo)!

Sunnuntai 7.1. Sääennustukset pitivät paikkansa ja pakkanen kiristyi. Yöllä oli satanut vähän lunta, mikä tarkoitti jälleen käyntiä tontilla ja lumien harjaamista perustuksen päältä. Tänään tallensin myös loppuviikosta tontille saapuneen Ruukin kattotoimituksen, joka oli paljon kuvittelemaani kompaktimpi paketti.

Maanantai 8.1. Tätä päivää on odotettu, nimittäin Hongan pystytysporukan saapumista tontille. Ensimmäinen päivä alkoi heti haasteiden merkeissä, sillä asennusporukka oli huomannut, että alaosan sokkeli oli 3 cm liian korkea.. Ratkaisuksi oli valittu alimpien hirsien höylääminen muutamaa senttiä matalammaksi. Vähän ehkä itseäni harmittaa tuo muutaman sentin poisto ihanasta korkeasta hirrestä, mutta todellisuudessa kukaan ei tule sitä koskaan huomaamaan. Illalla tontilla käytyämme alakerta oli saanut pari ensimmäistä hirsikerrosta, ja niistä tulikin räpsittyä ”ihan vain muutama” kuva.

Tiistai 9.1. Lounasaikaan tontilla käydessäni vastassani oli suuri yllätys, sillä talo olikin noussut kauttaaltaan jo useamman metrin korkeutta! Sääkin oli mitä parhain, koska aurinko paistoi ja pieni pakkanen oli kuulemma optimaalista tälle työvaiheelle. Juttelimme asennustiimin vetäjän kanssa mm. siitä, miten meillä olikin tuuria myöhästyneen aikataulun kanssa, koska sääolosuhteet olivat nyt todellakin puolellamme. Keskustelun jälkeen tuli tosi luottavainen ja hyvä fiilis siitä, että projektimme on hyvissä käsissä.

Keskiviikko 10.1. Tänään oli tontille saapunut Piklaksen ovi- ja ikkunatoimitus. Oh miten isoja lasipintoja! Talokin oli päivän päätteeksi jo harjakorkeudessa. Saimme myös illalla ihastella hienoja päätykolmioita, jotka oli toteutettu toiveemme mukaan painumattomasta hirrestä eikä perinteiseen tapaan paneelista. Ja miten isolta talo nyt näyttikään! Maltoimme hädin tuskin lähteä tontilta, niin ison vaikutuksen talomme teki meihin jo tässä vaiheessa.

Torstai 11.1. Tänään emme töiltämme ehtineet ollenkaan raksalle, mutta ystävällinen pystytysporukan vetäjä lähetti meille pyynnöstäni kuvia töiden etenemisestä. Tänään oli taloomme asennettu kattotuolit, ja kattopintakin alkoi jo iltapäivän kuvissa hahmottua.

Perjantai 12.1. Töiden jälkeen suuntasimme raksalle ihastelemaan huikeaa aikaansaannosta, jonka Hongan asennustiimi oli viidessä päivässä ehtinyt toteuttaa. Olipa ihanaa päästä käymään sisälläkin nyt, kun tila alkaa oikeasti hahmottua. Kuinka upea tämä huonekorkeus! Kaksi ahkeraa kattomiestä keikkuivat vielä katonrajassa viimeistellen kattosuojien asennuksia, eli huomisesta lähtien ei ainakaan katosta enää sataisi lunta tupaan.

Lauantai 13.1. Kerrankin ehdimme valoisan aikaan raksalle ja sain sisältäkin kuvia. Olohuoneen suuri ikkunaseinäaukko näytti melko huikealta. Mies vanhempineen kävivät sahaamassa lautoja pienemmiksi ja pakkaamassa roskakuorman peräkärryyn. Mekin pyörähdimme tytön kanssa talon sisällä, koska pitihän uusi koti hänellekin näyttää. 🙂 Sen jälkeen menimmekin pikkuisen kanssa lähipizzeriaan odottamaan kuorman valmistumista… Tänään teimme myös Sydänmuuraukselta tilauksen isolla luukulla varustetusta kiertoilmatakasta, josta olin jo syksystä asti haaveillut.

Sunnuntai 14.1. Miehen hakiessa vielä iltasella roskakuorman, kävimme 1-veen kanssa äitini luona kyläilemässä (ja suihkussa: Kuinka odotammekaan omaa uutta suihkua, jossa lämmintä vettä tulee varmuudella ja sitä riittää koko perheelle!). Lattialämmityskin tuntuu vielä ihan luksukselta, kun nyt olemme tottuneet vanhan talon vetoisiin nurkkiin. 50-luvun suloisesta mutta osittain melko haasteita täynnä olevasta vuokratalosta uuteen moderniin kotiin tuntuu tässä vaiheessa melko valtavalta kontrastilta…

Tiistai 16.1. Emme ehtineet tänäänkään tontille, mutta aamulla vastaavan työnjohtajan kanssa puhelimessa kuulin, että takaterassin uloimmat harkkopilarit olivat jostain syystä liian matalat. Urakoitsija on tehnyt pilarit kuvien mukaan, eli mittavirhe oli tullut jossain aikaisemmassa vaiheessa. Myöhemmin selvisi, että moka oli käynyt luultavasti jo myyntivaiheessa, sillä jätimme terassirakenteen pois Hongan paketista, eikä terassia siksi oltu huomioitu perustusten osalta. Pikkujuttu kuitenkin näin valtavassa projektissa.

Keskiviikko 17.1. Aamupäiväinen vierailuni Unidrainin toimistolla oli innostava ja ihastuin heidän tuotteisiinsa entistä enemmän. Asiantuntijan kanssa valitsimme kylpyhuoneeseemme sopivat linjakaivot, mutta vielä pitää tarkistaa budjetin tilanne sekä keskustella mitoituksesta urakoitsijoiden kanssa. Kävin myös lounasaikaan raksalla ja ilokseni huomasin, että katto on pellitetty ja autokatoksen runkokin nousemassa hyvää vauhtia. Tarkoituksemme oli käydä tänään siivoamassa tonttia, mutta kova lumipyry ja liukas keli saivat meidät jäämään kotiin.

Lauantai 20.1. Lähdimme koko perheen voimin raksalle ja mukaan lähti taas iso lasti lauta- ja muuta roskaa. Autokatoskin oli nyt katettu ja yläkerran ikkunat asennettu. Ihana äitini oli tehnyt meille huippuhyvää vegaanista makaronilaatikkoa, joka todellakin maistui raksalla ulkoilun jälkeen! Äitikin pääsi viimein katsomaan nousevaa taloamme ja muiden tapaan ihastui siihen kovasti. Ja onpa ollut kätevää saada mummu samaan kaupunkiin, koska voimme nyt aina tarvittaessa viedä lapsen pariksi tunniksi hänen luokseen leikkimään, jotta pääsemme touhuamaan tehokkaasti tontilla.

Keskiviikko 24.1. Keittiömaailma kutsui illalla ja saimmekin paljon uusia ajatuksia tulevasta keittiöstämme. Alkuperäinen ajatukseni tummanharmaasta keittiöstä vaihtui vaaleampaan kokonaisuuteen, mieheni ihastuessa mustaan mallikeittiöön. Ehkä tekisimmekin kodinhoitohuone-teknisestä tilasta mustan..? Pohdimme myös budjettiamme laminaatti- ja kvartsitasojen osalta, mutta luultavasti valitsemme tässä vaiheessa laminaatin ja päivitämme keittiötä saatuamme lainaa hieman lyhennettyä.

Perjantai 26.1. Käväisimme työpäivän jälkeen raksalla ensimmäisen kerran koko viikkona ja siellä oli taas tapahtunut paljon edistystä. Katosten paneloinnit olivat pitkällä ja loputkin ikkunat oli asennettu paikoilleen.

Lauantai 27.1. Lauantaiaamuna suuntasimme kolmistaan Myyrmäen Rakenna & Remontoi -messuille, jossa katselimme mm. kylpyhuoneiden linjakaivoja ja vessanpönttöjä. Linjakaivoja olikin yllättävän monella osastolla esillä ja Unidrainin lisäksi törmäsimme ainakin Geberitin ja Vieserin kaivoihin. Seinävessoista Idon Glow nousi Seven D-pöntön rinnalle ja olisi kenties keveydessään parempi malli pieniin vessoihimme. Teimme myös jopa hieman yllättävän hankinnan messuilta ja ostimme arkieteiseemme isoimman mahdollisen Kurasyöppö-altaan – Ah kuinka odotankaan arkea sen kanssa! Kurasyöpön koko on jopa 60×120 cm, joten siinä mahtuu hyvin suihkutella niin lapset kuin koiratkin, ja ritilän päällä voi kuivattaa märät kengät lattioita kastelematta. Kurasyöppöjä on erilaisia malleja riippuen tilan pintamateriaalista, ja tilasimme meille muovimaton kanssa yhteensopivan mallin. Hieman jäin vielä epäröimään muovimaton ja laatan välillä, mutta pidin kuitenkin kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta asentaa tilaan jokin supertyylikäs muovimatto, jota tulisi myös yhdelle seinälle, jolloin tila on helppo pitää puhtaana koirien pesun jäljiltä.

Tiistai 30.1. Kävimme illalla peräkärryn kanssa hakemassa jälleen yhden roskalautakuorman. Kiva kun on voinut itsekin osallistua, eikä aina tarvitse katsella vierestä miehen aherrusta flunssan tai muun syyn johdosta! Nyt on etukuistikin paneeleja ja kattopeltejä lukuun ottamatta asennettu ja kokonaisuus alkaa hahmottua.

Perjantai 2.2. Hongan luovutuspäivä tuli nopeammin kuin osasimme odottaa, koska urakalle oli varattu säävarauksineen kuusi viikkoa, ja todellisuudessa siihen kului vain neljä viikkoa. Tässä vaiheessa tuntuu melko uskomattomalta katsoa lokakuussa otettuja risusavottakuvia, koska sehän oli aivan hetki sitten. Nyt meillä on siis pääovea lukuun ottamatta kaikki ovet ja ikkunat asennettu (pääoven tilalle tulee lukollinen raksaovi), kattopellit paikoillaan sekä kuistien ja katosten ulkopuoliset seinät paneloitu. Hongan luovutustarkastuksessa kävimme läpi mm. työn jäljen, allekirjoitimme urajan hyväksymisen ja saimme lopuksi nipun uuden kodin avaimiamme käteen. Skumppa illalla auki!

Lauantai 3.2. Tapasimme talolla saman urakoitsijan, joka teki meille ennätysajassa perustukset, ja sovimme hänen kanssaan maanantaina alkavista sisätöistä. Tästä sekä valituista sisustusmateriaaleista ja värimaailmasta lisää seuraavassa blogissa. 🙂

Talomme takapihan suunnasta. Olisipa ihanaa jonain päivänä lasittaa terassisyvennys!

Talomme tieltäpäin. Viimeisenä asennettu etukuisti on vielä astetta muuta taloa vaaleampi.

Talomme edestäpäin – kyllä kelpaa ajella omaan autokatokseen! Autotallia emme halunneet siksi, koska arvelimme jo etukäteen siitä tulevan vähitellen romuvarasto. Katoksessa tulee kuitenkin olemaan varaus kahdelle pienelle varastolle sekä tallimuunnokselle, koska seinät eristetään jo tässä vaiheessa, kun runko on auki. Etukuistilla on pääsisäänkäynnin vieressä arkieteisen sisäänkäynti, jota käytämme mm. koiralenkkien yhteydessä. Kuistilla on hyvää tilaa pyörille.

Takapihan ikkunat ylittivät odotuksemme. Oli myös kiva huomata, että sisältä on parempi näkyvyys ulos kuin toisinpäin. Verhokaupoille tässä on kuitenkin ehkä suunnattava…

Talomme toinen pääty on korkeaa tilaa ja toisessa päädyssä on kolme ”puolikerrosta”. Alas tulee (kenties) vanhempien makuuhuone ja keskikerroksen lastenhuoneet. Ullakolle on suunnitteilla työ-vierashuone.

Talo nousee hurjaa vauhtia ja tontin ympärillä leijailee ihana männyntuoksu!

Terassin suuri ikkuna-aukko on suuruudessaan melko häkellyttävä.

Autokatoksen runko nousemassa.

Talo alkaa hahmottua sisältäkin. Onpa korkea!

Kellarin päälle on tulossa sisäänkäyntikatos. Tässä vaiheessa tämä kohta taloa näyttää vielä irtonaiselta.

Paljon odotettu Hongan toimitus!

 

8 TALO NOUSEEKIN TAMMIKUUSSA

Joulukuussa rakennusprojektimme eteni perustusten ja maatöiden osalta odotetusti ja kaikki oli valmista hyvissä ajoin ennen Hongalta saatua deadlinea. Viikkoa ennen Hongan sovittua toimituspäivää sain kuitenkin soiton asennusporukan vetäjältä, joka kertoi asennuksen siirtymisestä ensi vuoden puolelle. Puhelun jälkeen olin pettynyt, koska olin niin kovasti odottanut jouluviikkoa ja talon pystytyksen aloitusta. Seuraavaksi iski huoli hirsitoimituksesta, jonka oli määrä tulla jouluviikolla. Kyselinkin Hongalta ja asentajilta aikatauluista ja siitä, miten hirret tulisivat kestämään talvisäässä muutaman viikon odotuksen. Kaikki toimitukset oli kuitenkin myös siirretty lähemmäksi pystytysajankohtaa, joten sekin huoli oli turha. Ja pettymyksen jälkeen tulikin helpotus, koska nyt pystyimme keskittymään jouluun ja pystytyskin voitaisiin hoitaa ilman joulupyhien aiheuttamaa katkoa.

Hongan asentaja arvioi, että pystytysurakkaan kuluisi noin kuusi viikkoa, jonka jälkeen meillä olisi ulkoseinät, ikkunat, ovet ja katto paikoillaan. Sisätöihin emme ole vielä kovin paljon ehtineet perehtyä (vaikka syytä toki jo olisikin), mutta odottelemme tarjousta samalta urakoitsijalta, joka teki meille perustukset.

Sähkösuunnitelmaa odottelemme edelleen, ja tietenkin ajatukseni valaistuksesta muuttuvat jatkuvasti.. Tein Pinterestiin pienen ideakollaasin epäsuorasta valaistuksesta, käy kurkistamassa! Haluaisin upottaa valonlähteet mahdollisimman huomaamattomasti talon rakenteisiin enkä niinkään käyttää valolistoja. Tosin tulee meille myös spotteja, valokisko, riippuvalaisimia ja seinävalaisimia. Valaisinvalintoja kävin jo alustavasti katsomassa Airamilla Keravalla, jossa olen työni puolesta vieraillut aikaisemminkin. Vaikeita päätöksiä kuitenkin myös niiden osalta edessä, koska on niin vaikea arvioida valontarvetta eri tiloissa. En haluaisi sairaalafiilistä mutta en liian hämärääkään, vaikka toki otamme himmentimet, joiden avulla valaistusta on helppo säätää.

Joulukuussa oli siis vain pari aktiivista viikkoa, joiden aikana kävimme muutaman kerran siivoamassa tonttia ja kuskaamassa roskia jäteasemalle. Tai no rehellisyyden nimissä myönnän, että itse en ole juurikaan fyysisiin töihin osallistunut, koska olen ollut edelleen kovassa flunssassa. Miehen ahkeroidessa tontilla olen lähinnä pitänyt seuraa taaperollemme, joka ei aina malta nukkua eikä katsoa padilta piirrettyjäkään (hyvä niin..). Viimeisimpänä työnä mieheni teki valtavat lumityöt, jonka jälkeen hän kävi vielä peittelemässä perustukset pressuilla. Valoisan aikaan emme ole tontille ehtineet, mutta oheiset valokuvat saimme isältäni, kiitos!

Nyt sitten vain valmistaudumme alkuvuoden toimituksiin ja odotamme innolla pystytyksen aloitusta! Niin ja onhan tässä muutamia avoimia asioita kuten lvi-urakoitsijan löytäminen ja sisätöihin perehtyminen. Takastakin pitäisi tehdä päätös piakkoin. Haluaisin (edelleen) isolla luukulla varustetun kiertoilmatakan, jonka saisi nätisti osaksi seinää. Toisaalta taas olen aina ollut suuri Tulikivi-fani ja haluaisin kannattaa kotimaista. Takka tulee joka tapauksessa kustantamaan noin kymppitonnin, joten sitäkin pitää vielä laskea, kestääkö budjettimme sellaisen kulun kaikkien yllätysten keskellä, vai hankimmeko takan joskus myöhemmin.

Talotoimitusta ja pystytyksen edistymistä voi seurata Instagramissa, jos ei malta odottaa kuukauden blogipäivitystä. Instagramista löytyy myös enemmän kuvia raksan eri vaiheista.

Iloista vuoden aloitusta!

Tätä Hongan kuvaa en ole huomannutkaan aikaisemmin laittaa blogiin. Tästä saa jo ihan hyvän kuvan siitä, mitä on luvassa!

Airamin ihastuttavan Wir-lampun on suunnitellut Tapio Wirkkalan vuonna 1959. Sopisikohan nämä saarekkeen päälle, ruokapöydän päälle rykelmänä tai kenties makuuhuoneeseen sängyn molemmin puolin?

Rakennuksen valaiseminen ulkoapäin on vielä pieni kysymysmerkki. Sijoitimme seinävalaisinpaikat melko korkealle, koska haluamme vain alaspäin valaisevat valaisimet. Valaisimien tulisi olla riittävän tehokkaat ja melko kapealla valokiilalla varustettu. Tämän Blitz-valaisimen saisi myös kantikkaana.

Perustukset ovat olleet valmiit joulukuun puolivälistä saakka. Kohta ne kannattelevat uutta kotiamme!

 

7 MAATÖITÄ, PERUSTUKSIA JA RAKENNUSLUVAN JÄNNITTÄMISTÄ

Marraskuussa rakennusurakkamme vauhti on vain kiihtynyt entisestään. Vaikka rakennusluvan kanssa kävi miten kävi, eli luvan saaminen viivästyi tietokonekömmähdyksen takia, olemme jatkaneet asioiden edistämistä sovitun aikataulun mukaisesti. Eräs projektiin läheisesti liittyvä henkilö ehti kyllä todeta, että aikataulussamme on kaikki katastrofin ainekset kasassa, mikä pitää varmasti enemmän kuin paikkansa. Olemme kuitenkin pysytelleet positiivisella mielellä ja päättäneet toivoa parasta.

Maatyöt aloitettiin keskiviikkona 8.11. Tulemme muistamaan päivän useastakin syystä varmasti pitkään. Ensinnäkin siksi, että päädyimme kuskaamaan risuja päivää ennen maatöiden aloittamista. Sehän ei olisi onnistunut, jos olisimme olleet normaaliin tapaamme töissä, vaan koska satuimme olemaan sairastamassa kotona. Päädyimme siis rehkimään tontilla useamman tunnin kuumeisina Buranan voimin vauvan nukkuessa tyytyväisenä vaunuissa tontin laidalla. Lopputulos oli kuntoomme nähden melko onnistunut, sillä tontille jäi pystyyn enää muutama pihlajanranka, sekä jäljelle vain yksi kolmesta risukasasta. Seuraavana päivänä saimmekin jo vastaavalta mestariltamme soiton, että maatyöt ovat alkaneet. Hauskana detaljina mainittakoon, että ensimmäisen kerran kuokan iski maahan itse olympiajuoksija Lasse Virén, jonka maatöitä tekevän yrityksen olimme valinneet tekemään maatyöurakointimme! Kiiruhdin heti seuraavana aamuna raksalle, mutta tällä kertaa puikoissa olivat jo eri miehet, ja kuoppakin oli jo saatu yllättävän isoksi. Viimeinen onneton risukasammekin oli jo jäänyt pahasti mottiin maa-aineksen ja maasta nostettujen isojen kivien taakse, mutta työmiehet olivat sen myöhemmin siirtäneet sivummalle.

Maatöiden toisen viikon lopulla tulivat Lammin tassut. Seuraavalla viikolla maatyöt saatiin tältä erää päätökseen ja perustustentekijä pääsi töihin. Pidimme tässä välissä myös aloituskokouksen, johon osallistui meidän lisäksemme rakennusvalvoja, pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Söimme rakennusvalvonnan kahvihuoneessa tyttäremme 1-vuotissynttäreiltä yli jäänyttä kakkua ja kävimme viralliset paperit läpi. Samalla päädyimme arkkitehdin huomiosta nostamaan autokatoksen korkeutta, jotta sisäänajo on mahdollista myös korkeammalla autolla tai suksiboksin kanssa. Tapaamisen jälkeen käväisimme vielä tontilla katsastamassa tilanteen. Samalle päivälle oli sovittu myös valu, ja harmittavasti kova lumipyry osui juuri samaan hetkeen. Onneksemme meillä on positiivisella asenteella ja hyvällä motivaatiolla varustetut tekijät töissä, joten työt ovat edenneet sutjakasti.

Perustusten teon toisella viikolla oli harkkojen vuoro, ja loppuviikosta jälleen harkkojen valu. Sunnuntaina raksalla käydessämme löysimme miehet työn touhusta ja sen sijaan, että he olisivat valittaneet huonoa säätä tai omia sairasteluitaan, he olivat huolissaan minun yskästä. Melko uskomatonta porukkaa, josta emme voi muuta kuin olla kiitollisia. Perustukset oli saatu lopulliseen korkeuteen ja niiden päälle tulee enää ontelolaatat. Talomme alle jää melko korkea tila, joten siellä pääsee hyvin tutkailemaan talomme rakenteita myöhemmin. Perustusurakoitsijan mukaan tuulettuva alapohja oli hyvä päätös, koska täyttöihin käytettävä kivimurske on arvokasta ja sitä olisi tarvittu PALJON. Yes!

Takapakkia on ainoastaan tullut budjetoinnissa, koska yllättäviä kuluja suuruusluokassa 2000-3000 € tipahtelee jatkuvasti vähän joka suunnasta. Betonivalut, raudat ja tarvikkeet rautakaupasta ynnä muuta ”pientä sälää”, jota emme ole osanneet huomioida aikaisemmissa laskelmissa. Saamamme lvi-tarjouskin oli päätä huimaava, emmekä ole saaneet vastauksia muista kyselemistämme paikoista. Täytyy vain toivoa, ettei näitä yllätyksiä tulisi tähän tahtiin jatkossa, vaikka sitä taitaa nyt olla turha toivoa tässä vaiheessa. Tärkeintä on tietenkin laadukas ja onnistunut lopputulos ja raha-asioista nyt on turha ottaa tässä vaiheessa liian suurta stressiä.

Rakennusprojektimme edetessä vauhdikkaasti, voisin myös hieman avata projektimme taustoja. Miksi siis olemme päätyneet rakentamaan juuri modernin hirsitalon, ja mitä oikeastaan tarkoittaa moderni? Ehdimme haaveilla oman hirsitalon rakentamisesta vuosikausia, ja alusta asti on siis ollut selvää, että talosta tulee hirsitalo. Jouduin oikein toden teolla muistelemaan, mistä moinen päähänpinttymä on hankittu. Luultavasti ihastuin hirsitalon tunnelmaan Vaasan asuntomessuilla vuonna 2008, jolloin olin Inno-ohjelmassa työharjoittelussa ja sain olla mukana toteuttamassa Innon Mammuttihirren kaksikerroksista messukohdetta. Muistan kohteen edelleen selvästi: Isot ikkunat merelle, avara alakerta ja yhdistetty makuuhuone-spa yläkerrassa. Tuon kesän jälkeen taisin jossain sisimmässäni päättää, että hirsitalo pitää jonain päivänä saada. Kiitos siis tästä(kin) palkattomasta harjoittelusta, ilman sitä emme olisi nyt tässä!

Käytän talostamme moderni-adjektiivia, vaikka kyseessähän on aivan tavallinen omakotitalo. Moderni siksi, että talo rakennetaan painumattomasta lamellihirrestä eikä esimerkiksi perinteisestä pyöröhirrestä. Tästä huolimatta saamme jatkuvasti selitellä tutuillemme, että ei, emme ole rakentamassa mökkiä vaan omakotitaloa. Taloa, jossa on hyvä akustiikka ja sisäilma ja jolla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia! Lisäksi hirsitalon rakenne on turvallinen, koska seinässä ei ole välikerroksia, joissa home pääsisi piilemään. Minua suunnittelijana miellyttää tietenkin myös hirren korkea profiili, joka poikkeaa rakenteeltaan paljon puu- ja kivitaloista.

Nyt sitten jäämme odottelemaan perustusten valmistumista ja täyttöjä sekä tietenkin Hongan toimitusta, joka onkin jo parin viikon kuluttua – kylläpä aika rientää! Emme vielä tiedä, alkaako pystytys heti toimitusviikolla vai vasta ensi vuoden puolella, mutta kyllä niitä hirsiä nyt kovasti odotellaan saapuviksi. 🙂

Iloista joulukuuta!

Joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina perustukset olivat jo näin korkeat!

Perustustöiden toisella viikolla suuri osa harkoista oli jo asennettu. Harkkojen väleihin jäävät kolot peittyvät valuvaiheessa.

Aloituskokouksen jälkeen kävimme raksalla, ja siellä näytti tältä. Lumisateesta huolimatta valu oli juuri alkamassa. Arkkitehti kävi jo ”terassilla” suunnittelemassa tupaantuliaisia.

Virénit valtasivat tontin marraskuussa ja tonttia ei ollut enää tunnistaa ensimmäisen päivän jälkeen. Yllätyksiä ei tullut ja maaperä oli sellaista kuin olimme toivoneetkin. Raksakyltitkin löysivät paikkansa tontin reunalta.

Viime hetken risusavotta! Onneksi jäteasema on lähellä ja sinne voi kuskata risut ilmaiseksi. Huom. taustalla nukkuva lapsi. 🙂

 

6 VALMISTAUTUMISTA TOTEUTUKSEEN JA AIKATAULUPAINEITA…

Lokakuu oli kaikin puolin hyvä mutta sitäkin vaiherikkaampi raksakuukausi, eikä mutkiltakaan (tosiaan) vältytty. Kerron alla tarkemmin kaikista käänteistä, mutta aloitetaan siitä, että Hongan toimitus on nyt sovittu viikolle 51 eli jouluviikolle. Nyt vain toivotaan hyvää säätä loppuvuotta kohden, ettei aikataulu kaadu lumisateeseen tai pakkaseen, sillä perustusten tekeminen on paljon säästä kiinni. Jos talotoimitusta joudutaan kuitenkin siirtämään, seuraavat mahdolliset asennusviikot Hongalla ovat 6 ja 7, mikä tarkoittaisi sisätöiden viivästymistä lähes parilla kuukaudella. Pidetään siis peukut pystyssä! Kun muu maailma puuhastelee jouluvalmisteluiden kimpussa, meidän perhe päivystää raksalla (koska tuskin malttaa pysyä sieltä pois).

Rakennuslupa on ollut yksi suurin yksittäinen stressin aiheuttaja. Kun vihdoin saimme Lupapisteeseen kaikki tarvittavat dokumentit ja tiedot, tapahtui rakennusvalvonnassa kömmähdys, jonka vuoksi luvan saaminen tulee viivästymään kolmella viikolla. Osasimme toki odottaa useamman viikon käsittelyaikaa, mutta harmitus oli suuri, koska meille oli jo edellisellä viikolla luvattu, että hakemuksemme otetaan pyynnöstämme kiireisenä saman tien käsittelyyn, jolloin luvan oli tarkoitus tulla jo hakemuksen jättöä seuraavalla viikolla. Jämäkkä puhelu valvojan suuntaankaan ei enää tässä vaiheessa auttanut vaan oli hyväksyttävä uusi aikataulu, sillä Porvoossa rakennuslupahakemuksia käsitellään vain kolmen viikon välein. Vakuutta vastaan perustustöitä oli kuitenkin jo mahdollista aloitella ennen luvan saamista, mutta tästä tulee meille jälleen parinsadan euron lisäkulu. Ja tämä vain Lupapisteessä sattuneen mokan takia, eli hakemus ei ole siirtynyt sieltä seuraavaan vaiheeseen. Marraskuun lopussa meillä pitäisi kuitenkin olla voimassa oleva lupa ja kahden viikon valitusaikakin kulunut.

Tuntuu melko käsittämättömältä tämä vasten kasvoja iskenyt kiire, vaikka projekti on ollut jo pitkään käynnissä ja alustava aikataulukin on ollut tiedossa. Mutta täytyy vain hyväksyä se, että olemme tässä ensikertalaisia emmekä ole ehkä osanneet reagoida asioihin riittävällä nopeudella. Asiat ottavat myös aikaa ja jokainen takapakki suunnitteluvaiheessa tietää viivästyksiä. Saatuamme Hongan piirustukset dwg-muodossa, pääsimme jakamaan niitä kaikille niitä tarvitseville tahoille, kuten vastaavalle mestarille, maatyöurakoitsijalle, perustustensuunnittelijalle, perustustentekijälle, sähkö- ja lvi-suunnittelijalle ym ym.

Haastetta on aiheuttanut muun muassa energiaselvityksen viivästyminen, mikä taas johtuu lukuisista syistä. Olimme unohtaneet palauttaa sähköpostitulvaan kadonneen energiaselvityksen lähtötietolomakkeen, mistä tuli pari viikkoa viivästymistä. Energialaskija puolestaan kuittasi, että tarvittaisiin lisäeristystä, jotta talomme saataisiin C-energialuokkaan. Tämän yhteydessä aloimme väännön eristysmateriaaleista, koska halusimme Ekovillan eristeet ja lisäeristys olisi pitänyt hoitaa uretaanilla, jota emme yläpohjaan halunneet. Useiden Facebook-keskusteluiden ja vilkkaan sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen päädyimme siihen, että hirsitaloille sallittu D-energialuokka riittää meille. Yläpohjaan tulee siis alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Ekovillan eristeet sekä X5 ilmansulkupaperi. Toinen kiinnostava vaihtoehto olisi ollut Intello-höyrynsulkukangas, mutta siitä olisi tullut jälleen 800 euron lisäkustannus.

Seuraavan kiireen saimme aikaan sähkösuunnittelun kanssa, koska emme olleet kovin aikaisessa vaiheessa ymmärtäneet, että Honka tekee jo tehtaalla poraukset sähkövedoille, jotka sijoittuvat hirsiseinille sisällä ja ulkona. No, onneksi meillä on hyvä sähkösuunnittelija, jonka olimme jo tavanneet aikaisemmin syksyllä ja joka pääsi heti töihin käsiksi. Tein myös tässä vaiheessa alustavan valaistussuunnitelman, jotta se oli mahdollista huomioida sähkösuunnitelmassa. Lähetin valaistusluonnokset kahdelle suunnittelijakollegalleni kommentoitavaksi, koska omaa kotia tuntuu olevan lähes mahdotonta suunnitella, ja kaipasin ulkopuolista näkemystä ja tukea omille ideoilleni. Kiitos heille valtavasti avusta! Sähkösuunnittelussa tosiaan ulkovalaistus ja hirsiseinille sijoitettavat valaisimet ja pistorasiat olivat etusijalla, koska ne vaikuttivat hirsitoimituksen aikataulussa pysymiseen. Hongan ehtona on, että sähkökuvat tulisi toimittaa heille kuusi viikkoa ennen talotoimitusta, mutta tästä ollaan kyllä ainakin viikon verran myöhässä. Projektipäällikkömme on kuitenkin tietoinen asiasta ja osannee odotella kuviamme saapuvaksi minä hetkenä tahansa.

Sähkösuunnittelun ohella lvi-suunnittelu oli saatava pikaisesti käyntiin. Valittu urakoitsija oli juuri lähdössä lomalle, ja suunnittelun aloitus viivästyi viikolla. Saimme kuitenkin nopeasti lomaviikon jälkeen suunnittelijalta yhteydenoton, jossa kävimme puhelimessa läpi toiveitamme ja ajatuksiamme ilmastointi- ja vesipisteiden sijoittelusta ja niiden vaatimuksista. Pian sen jälkeen saimme lvi-suunnitelmat kommentoitavaksemme, ja muutenkin asia tuntui hoituvan vaivattomasti, vaikka emme juuri mitään tästäkään ymmärtäneet. Pääsuunnittelijan hyväksyttyä lvi-suunnitelman, toimitimme ne Hongalle sekä sähkösuunnittelijalle, joka huomioi lvi-suunnitelman viimeistellessään sähkösuunnitelman.

Maatöistä sopiminen oli myös oma urakkansa, vaikka meille olikin jo pitkään tiedossa, että haluaisimme hyödyntää sukulaissuhteita ja tehdä yhteistyötä Viren Yhtiöiden kanssa. Pyysimme heiltä sekä toiselta paikalliselta toimijalta tarjouksen, ja päädyimme lopulta ennakoidusti Vireneihin. Heidän kanssaan sovimme, että hoidamme itse tontin raivaamisen ja he jatkavat maatöillä. Hieman kiirehän tässäkin tuli, vaikka olimme jo tehneet suurimman risusavotan hyvissä ajoin. Onneksi isäni riensi apuun ja saimme hänen avustuksellaan otettua tulevaisuuden polttopuutalkoita varten talteen isoimpien puiden rangat.

Kävin myös lokakuussa pikaisesti Temalilla tapaamassa keittiösuunnittelijaamme, ja käynti oli mitä parhain, sillä suunnittelijalla oli jo valmiiksi mielessään toiveitamme vastaavat ja keskenään yhteensopivat värit ja materiaalit, joissa oli huomioitu myös meidän tiukkaakin tiukempi budjetti. Lähetin vielä jälkeenpäin hänelle omia luonnospiirustuksiani keittiöstä, kodinhoitohuoneesta sekä molemmista vessoista, jotta sain kerrottua tarkemmin toiveistamme.

Seuraavaksi jäämme jännittämään, miten aikataulumme toimii käytännössä ja joudummeko kenties säiden tai muiden vastoinkäymisten takia viivästyttämään perustustentekoa, talotoimitusta vai sekä että. Olemme kuitenkin positiivisella mielellä ja luotamme hyvään yhteistyöverkostoomme!

Keittiömateriaalien fiilistelyä Temalilla

 

Tontin risuista polttopuiksi-projekti.

 

5 TALOKAUPAT JA PÄÄTÖKSENTEON VAIKEUS

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, päädyimme lopulta tilaamaan talomme Honkarakenteelta. Juhlistimme kaupantekoa Haikkoon Kartanon Spa Bistrossa illallisen ja kuohuvan kera, koska harvoin näitä taloja tulee ostettua, ja halusimme muistaa tämän tärkeän hetken. Vajaan vuoden ikäinen tyttäremme otti myös ilon irti tilaisuudesta, ja pisti onnellisena poskeensa meidän kaikkien kolmen jälkiruokalautasilta kerätyt mansikat ja mustikat (sekä lopulta hänelle erikseen tilatun mansikka-annoksen), sekä teki tomeria kävelyharjoituksia syöttötuolin avustuksella (pahoittelumme kaikille kanssaruokailijoille metelistä!).

Olemme ehtineet myös tilata perustussuunnittelijalta perustussuunnitelman sekä Lammin ontelolaatat perustuksia varten. Päädyimme perustuksissa ratkaisuun, jossa makuuhuoneet ovat maavaraisella laatalla ja muu talo tuulettuvalla alapohjalla. Olemme myös pyytäneet kahdelta toimijalta tarjoukset tontin maatöistä, mutta ne saamme vasta toimitettuamme tilatut perustussuunnitelmat. Meillä on myös paikallisen toimijan tarjous LVI-suunnittelusta, sekä tarjouspyyntö sähkösuunnittelusta vetämässä.

Habitare-messut olivat tänä vuonna erityisen onnistuneet, mutta omalta osaltani ehdin saada niistä vain pintapuolisen käsityksen. Kävin messuilla kahtena iltapäivänä töiden jälkeen, mukanani pieni assistenttini, joka vei suurimman osan huomiostani. Pääsin kuitenkin näkemään terassillemme suunnitellun Profinin liukuovet ja kuulla niiden värivaihtoehdoista. Sain myös ideoita ja tarjouksia takoista ja sisäportaista. Siinäpä se sitten olikin!

Yksi lauantaipäivä meillä hujahti kuin huomaamatta risutöissä tontilla. Menimme alun perin viemään rakennustyömaakylttiä paikoilleen ja otimme muutaman käsityökalun ”just in case” matkaan. No, rakennuskyltti unohtui kotiin ja innostuimme raivaustöistä niin paljon, että tontille jäi vain muutama hassu risu odottelemaan ensi kertaan. Seuraavana vuorossa on risujen hävittäminen tontilta tavalla tai toisella.

Talon värityskin on nyt MONEN mutkan jälkeen päätetty, eikä siihen asiaan enää palata. Olimme alun perin haaveilleet tummanharmaasta tai mustasta talosta, mutta kaavan salliessa vain ruskeita ja pari vaaleampaa sävyä, olimme kallistumassa vaaleaan (kuten suurin osa tulevista naapureistamme). Hongan edustaja sai meidät vielä kertaalleen pohtimaan asiaa, ja innostuimmekin tummanruskeasta. Lopulta päädyimme kuitenkin Uulan värikartasta löytyneeseen vaaleanruskeaan pääväriin, vaikka juuri se sävy ei löydykään kaavan vaihtoehdoista. Naapuritaloissa on myös tehty pieniä poikkeuksia, joten uskomme valintamme menevän hyvin läpi, koska pysyttelemme ruskeassa. Unelmieni mustat ikkunat ja ovet saavat nyt jäädä , vaikka niistä pitkään haaveilinkin, ja ne tulevat olemaan tummanharmaat. En ole juuri nyt kovin innoissani, vaikka valinta on varmasti hyvä ja aikaa kestävä. Autokatoksen sisäpuoli sekä terassisyvennys maalataan myös tummanharmaalla, jolloin ikkunat ja ovet ”katoavat” hyvin seinäväriin. Toivottavasti suunnitelmani ja todellisuus kohtaavat, ja värivalinnat todella toimivat todellisuudessa! Sisääntulokatoksesta tulee näillä näkymin vaalea, eli se tulee erottumaan talon muusta massasta. Sisääntulokatoksen ja autokatoksen rimoitukset maalataan luultavasti ruskeaksi. Kuinka paljon olenkaan käyttänyt aikaa ja energiaa tähän väriasiaan, mutta tässä vaiheessa ei voi muuta kuin huokaista onnesta (ja helpotuksesta)!

Seuraavaksi keskitymme LVIS-suunnitelmiin eli pohdimme, mihin tarvitsemme vettä, viemäröintiä ja valaistusta. Tämä tarkoittaa, että myös keittiö pitäisi suunnitella ”eilen”. Onneksi Tapanin keittiöluonnos vaikuttaa todella toimivalta sellaisenaan, ja voimme pitää sitä lähtökohtana ja keskittyä lähinnä väreihin ja materiaaleihin. Keittiösaarekkeen haluamme pitää vapaana laskutasona, eli kaikki toiminnot tullaan sijoittamaan seinustoille. Keittiön ovien värimaailma on vielä täysi mysteeri, kuten myös keittiönkin taustalla olevan hirsiseinän sävy. Minä haluaisin säilyttää hirren luonnollisena, mutta mies kenties kaipaisi siihen jonkinlaista käsittelyä. Ehkä katsomme sitä sitten, kun runko on pystyssä, ja mallailemme samalla ovimalleja seinää vasten. Haluaisin jotakin erilaista, en siis välttämättä valkoista enkä mustaakaan keittiötä. Kodinkoneissa päädymme luultavasti neutraaliin rosteriin. LVI-suunnitelmassa huomioimme myös Unidrain-lattiakaivon, joka on yksi suurimmista toiveistani. Valaistuksessa taas tulee huomioida myös ulkovalaistus. Tiedossa siis lisää päätöstentekoa…

Tässä ne ovat, talomme värit! Valinta oli vaikeista vaikein, mutta olemme tyytyväisiä päätökseen. Alin vaalea sävy (Uula 1001 Pouta) tulee sisääntulokuistin paneeleihin, keskimmäinen väri (Uula 1512 Naava) tulee olemaan talon pääväri ja tummanharmaata (Uula 1110 Myrsky) laitamme autokatoksen sisäpuolelle sekä terassin sisäänvetoon. Myös ikkunankarmit ja ovet tulevat olemaan tummanharmaat.

Haikkoon Kartanossa illallisella, jonka yhteydessä allekirjoitimme Hongan sopimuksen. Vau!

Porvoon Omenatarhan kaavavärit ovat ruskeapainotteisia. Harmittavasti monet alueen rakentajat ovat päätyneet vaaleaan/valkoiseen maaliin, jonka vuoksi alue näyttää hieman kylmältä ja keskeneräiseltä. Läheltä piti, ettei myös meidän talosta olisi tulossa valkoinen.

Tontilla raivauspuuhissa. Hyvää kuntoilua! Onneksi tontilla kasvaneet isot puut on kaadettu jo aikaisemmin, eikä moottorisahaa tarvittu.

Jättimäinen risukasa sai jäädä odottamaan seuraavaa vapaapäivää…

Kaikki taloon liittyvät päätökset on tehty koko perheen voimin. Missä olisimmekaan ilman pientä assistenttia!

Lattiamateriaaliksi olemme suunnitelleet Forbon Marmoleum Clickiä, jossa on korkkipohja ja kestävä linoleumipinta, joka on omiaan meidän lemmikkikodille. Lattian sävy voisi olla jokin harmaan ja ruskean välimuoto.

 

4 TONTTIKAUPAT JA TALOVALMISTAJA

Blogi on ollut parin kuukauden mittaisella kesätauolla, eikä kesällä kovin paljon edistystä tapahtunutkaan. Kesä-heinäkuussa tapasimme hirsitalovalmistajien edustajia ja kävimme läpi tarjouksia ja teimme niihin myyjien kanssa muutoksia. Yhdeltä talotoimittajilta emme lopulta edes saaneet pyytämäämme tarjousta, ja erään edustajan kanssa aikataulut menivät ristiin ja lopulta tapaaminen vain jäi kokonaan väliin. Loppusuoralle meidän tarjouskilpailussamme pääsivät Kontio ja Honka, jotka ovat olleet loppuun asti hyvinkin tasavertaisia vaihtoehtoja.

Heinäkuussa Uudenmaan Pohjatutkimus suoritti tontilla maaperätutkimuksen ja pintavaaituksen, eikä siinä tullut yllätyksiä. Heinäkuussa tapasimme myös kaksi vastaava mestari -ehdokasta, joiden kanssa juttelimme mahdollisesta yhteistyöstä. Toisen tapasimme lähellämme sijaitsevassa kesäravintolassa ja toista kävimme jututtamassa (tai oikeastaan päinvastoin) hänen ”pajallaan” lähellä tonttiamme. Luultavasti heitämme arpaa tässä valinnassa, koska molemmat olivat todella vakuuttavia ja suositeltuja tekijöitä.

Heinäkuussa ajelimme taas koko perheen voimin Mikkelin Asuntomessuille hakemaan ideoita rakentamiseen ja sisustukseen. Kiinnostavinta oli nähdä hirsitalokohteet, joita löytyikin messuilta useampi: yksi Kontion, kaksi Hongan ja yksi Finnlamellin kohde. Erityisesti Hongan Ink-kohde kolahti. Messutalojen keittiöissä näkyi paljon mustaa ja puuta, ja sama linja jatkui muissakin sisustusratkaisuissa.

Kävimme myös elokuussa Hongan taloesittelyssä Myllypurossa, samassa talossa, johon tutustuimme jo keväällä. Olipa jännittävä nähdä, miten rakentaminen oli edistynyt tuona aikana! Ihastuimme asukkaiden valitsemaan moderniin valkoiseen takkaan sekä kokomustaan keittiöön ja Festivon kylmälaitteisiin.

Vaikka tämä suunnitteluvaihe on tuntunut pitkältä ja toisinaan siltä, ettei rakennusprojektimme etene lainkaan, on edistystäkin tapahtunut. Toissa viikolla saimme nimittäin tonttikaupat tehtyä (ja ostimme sen kunniaksi samppanjaa!) ja viime viikolla valitsimme talotoimittajaksi Hongan. Olemme itsekin ehkä hieman yllättyneitä valinnastamme, sillä olimme jo vuosia sitten ”valinneet” talon Kontiolta. Päätökseen vaikutti moni asia, kuten asuntomessuilla näkemämme Honka Ink –kohde, johon ihastuimme molemmat. Hongan edustaja Pirjo Huhtakangas on myös oiva kumppani Porvoossa, koska hän tuntee ja tietää Porvoon rakennusmaailmasta ”kaiken” ja osaa neuvoa meitä eteenpäin. Odotamme vielä lopullista tarjousta, mutta jos siinä ei ole mitään odottamatonta, jatkamme valitulla tiellä. Hieman sekavaa tämä tarjoussisällön läpikäynti kieltämättä on, mutta teemme parhaamme, jotta saisimme toimitussisällön (ja hinnan) sellaiseen muotoon, ettei asioista jäisi epäselvyyttä myöhemmissäkään vaiheissa.

Ensi viikolla on Habitare-messut, joita odotan innolla! Kenties messuilta löytyy taas uutta ideaa tulevaan kotiimme. Tapahtumiin osallistumista rajoittaa kylläkin työt sekä vauva, mutta olen luvannut itselleni, että raivaan muutaman tunnin kalenterista omaa kiertelyaikaa. Katselulistalla ovat ainakin takkaluukut, hanat, kodinkoneet ja pintamateriaalit. Ja mitä kaikkea siihen sisustamiseen nyt sitten liittyykin. 😉 Toiveena olisi löytää mahdollisimman paljon huonekaluja käytettynä, kuitenkaan luomatta liian kierrätyshenkistä sisustusta. Jo pelkästään koirienkin takia mm. sohva hankitaan luultavasti Torista.

Niin, ja teinhän jo ensimmäisen hankinnan taloomme, nimittäin hienon talonumeron! Siitä lisää, kun saan sen hieman myöhemmin käsiini. Talonumeron tilasin Art4u:lta. Toinen muuttoa konkretisoiva asia oli se, että lapsi ehti saada päiväkotipaikan uuden kotitiemme varrella sijaitsevasta päiväkodista. Aloitus on sovittu ensi syksylle, joten siihen mennessä olisi hyvä päästä muuttamaan. Hyvä alku tämäkin: tontti, varovainen Honka-valinta, talonumero ja päiväkoti!

Seuraavaksi to do –listallamme on rakennuslainasta sopiminen, vastaavan mestarin palkkaaminen, talotoimittajan kanssa tilauksen viimeistely ja sopimuksen allekirjoittaminen, talon värien valitseminen (tämä!!) ja rakennusluvan hakeminen. Naapureita pitää myös kuulla. Alustavan tiedon mukaan hirsirungon pystytys olisi viikolla 50, mutta kyllä me vielä jotain viivytystä tässä ehdimme keksiä…

Tämä upea Mammuttikodin keittiö jäi päällimmäisenä mieleen Asuntomessuilta.

Honka Ink hurmasi meidät niin ulkoa kuin sisältäkin!

Honka Inkin kiinteät ikkunat tulivat alakerrassa lattiaan saakka. Nämä on pakko saada!

Mustaa mustalla. Kaunis vaatekaappi ja avohylly. Kenenköhän tämä hylly on?

Sun House Talo Vahvaselkä viehätti monella tapaa, mutta tämä saunan lasiseinä sykähdytti enitsen. Ehkä siksi, että lauteilta voi ihailla esteetöntä järvimaisemaa.

 

3 BUDJETOINTIA JA RAKSAVINKKEJÄ

Olemme ehtineet käydä nyt useammassa pankissa ja lainalupauskin on saatu – onpa huojentavaa! Viime vuosina on ollut niin paljon juttua pankkien tiukentuneesta linjasta lainojen suhteen, että vähempikin lisäisi jännitystä. Vielä on päättämättä, mistä pankista lopulta lainan otamme, vai jäämmekö OP:n asiakkaiksi.

Pankit vaativat tulo- ja muiden perustietojen lisäksi arviota rakennushankkeesta. Hankkeen budjetointi onkin osoittautunut haastavaksi tällaisille maallikoille. Olemme käyttäneet apunamme Talopeliä sekä Hirsitalojen rakentajat –Facebook-ryhmästä saamaamme Excell-taulukkoa. Silti tuntuu mahdottomalta tietää, mitä tarvikkeita ja työmiehiä tulemme tarvitsemaan ja mitä mikäkin osa-alue tulee meille kustantamaan. Finnlamellin myyjä Marko Turunen osasi vinkata yrityksestä, joka laatii muutamaa satasta vastaan budjetteja rakennushankkeille, ja sellaisen tilaamista harkitsemmekin nyt vakavasti. Kaikista harmillisinta olisi loppumetreillä todeta, ettei saamamme laina sittenkään riitä viimeistelyihin. Tarkempia summia en uskalla tässä vielä mainita, mutta tarkoitus olisi avata budjetti sitten, kun talo on muuttovalmis.

Olemme myös ehtineet kilpailuttaa hirsitalovalmistajia, mutta tarjouksen olemme saaneet vasta Kontiolta. Kontiolla on uutuutena painumaton hirsi, joka näytti oikein hyvältä, kun kävimme Kampin konttorilla keskustelemassa projektistamme. Myyjä Pekka Pohjola on hyvin miellyttävä ja asiantunteva myyjä, ja hänen kanssaan olisi mukava tehdä talokaupat. Ainoastaan mietityttää se, että Kontion ensimmäiset painumattomasta hirrestä rakennettavat kohteet ovat vasta rakenteilla, joten niistä ei ole juurikaan kokemuksia. Myyjän mukaan paras vaihtoehto talollemme olisi kuitenkin juuri heidän painumaton hirsi.

Ennen lopullista valintaa haluamme silti saada joitakin kilpailevia tarjouksia. Yllättävän pitkään (tässä vaiheessa lähes kuukauden) tarjouksen tekeminen muilla toimijoilla onkin kestänyt, vaikka toki kesälomatkin saattavat vaikuttaa asiaan. Olemme kuitenkin pyytäneet tarjouksen ainoastaan hirsipaketista ilman mitään ikkunoita, ovia tai muutakaan ”ylimääräistä”, joita voimme pohtia sitten, kun runkotoimittaja on valittu.

Maaperätutkimus tehdään vihdoin heinäkuun lopulla ja sen jälkeen saamme haettua rakennusluvan. Seuraavana vaiheena meillä olisi vastaavan mestarin palkkaaminen (ja löytäminen!) ja sen jälkeen maatöistä sopiminen ja perustusten tilaaminen. Hirsitoimitus vaikuttaisi menevän joka tapauksessa alkuvuoteen, joten syksyllä on hyvin aikaa saada pohjatyöt kuntoon. Syksyllä on myös aikaa miettiä sisustusta ja käydä Habitaressa haistelemassa uusimmat trendit tai pikemminkin tuotteet, jotka voisivat sopia kotiimme.

Sain myös muutamilta kollegoiltani mahtavia vinkkejä rakennushankkeeseemme. Näin suuressa urakassa on mielestäni aivan turha yrittää selvitä omin avuin, ja siksi minusta on tärkeää saada kuulla myös ulkopuolisten ajatuksia – muutenhan hukkuisin omiin tuumailuihini. Tässä muutama hyvä kommentti, joista on varmasti myös muille rakentajaperheille hyötyä:

Sisustustoimittaja ja –suunnittelija SI Maija-Riitta Riuttamäki: ”Sanon aina asiakkailleni, että verhomallikin pitää olla suunniteltu ennen kuin kuoppaa kaivaa tontilla. Esimerkiksi korkeat tilat ja isot ikkunat vaativat sähkökäyttöiset kaihtimet. Sähkösuunnitelma on helppo tehdä tarkan kalustepohjan perusteella. Siitä näkee, missä tarvitaan valoja ja sähköjä. Kannattaa laatia tarkat keittiö- ja kylppärisuunnitelmat vesipisteen ja viemäröinnin osalta, samoin miettiä mahdollisen saarekkeen varustelu. Keittiön ovimallin voi miettiä myöhemminkin. Lattialämmitys ja laattalattia on paras koirien kanssa. Betonin sävyiset isot laatat hyviä.”

Toisen kollegani vinkit oman rakennuskokemuksen jälkeen: ” Sähkösuunnitelmiin en huomannut kiinnittää aikanaan tarpeeksi huomiota suunnitteluvaiheessa. Vaikka mitään suurta virhettä ei tehty, olisi asiat voinut miettiä vielä huolellisemmin. Jokainen pieni arkinen yksityiskohta kannattaisi käydä mielessä läpi. Ehkä emme myöskään älynneet miettiä paikkaa kaikelle sille roinalle, jota omakotiasujalle väistämättä tulee: ruohonleikkurit ym. ulkotyökalut vievät tilaa, samoin fillareiden säilytys (viisihenkinen perhe…). Tuuletusikkunoiden paikat kannattaa myös tsekata ja tietysti myös tarkkaan ikkunoiden näkymäsuunnat. Kannattaa kiinnittää heti alussa huomiota niihin asioihin, jotka ovat kiinteitä ja joita ei voi muuttaa enää sisätyövaiheessa: tilojen muodot, aukotus, sähkö- ja viemäripisteet, kiinteät kaapistot ym. Seinän värejä ei tarvitse heti ratkaista. Meidän kokemuksemme mukaan rakennusaikaa olisi helpottanut paljon, jos olisimme käyttäneet hieman enemmän aikaa kaikkien tilojen etukäteissuunnitteluun, jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan. Jos on valmis mielikuva, mitä ollaan tekemässä, on työ/tavarat helpompi tilata. Ei tarvitse tehdä viime hetken ratkaisuja ja hankintoja. Toinen tärkeä asia oli budjetti: pitäisi olla kiinnostanut ihan kaikista rakentamiseen liittyvistä kuluista. Kyllä, myös perustuksista, louhinnasta, lvi-ratkaisuista yms talotekniikasta. Ja sitten kilpailuttaa, kysyä tarjouksia jne. Erittäin iso osa rahasta menee asioihin, joita et edes näe talossa! Lopulliseen hintaan vaikuttaa myös jokainen pieni hankinta, jokainen ruuvilaatikko. Jos valitsee aina tuotteen, jonka hinta on budjetissa yläkanttiin, budjetti paisuu ihan huomaamatta. Se kannattaa sisäistää heti alussa. Kannattaa miettiä, mikä on tärkeintä Jouduimme itse tekemään tosi paljon kompromisseja (tiukka budjetti). Olisi ollut kaikkea ihanaa ja kaunista, mutta rahat eivät vain riittänyt niihin. Monia asioita piti myös karsia ja asettaa vastakkain: jos haluaa takan, on sitten vastaavasti valittava edullinen lattiamateriaali ym. jotta rahat riittää.”

Tutun arkkitehdin kommentteja taloluonnoksista tulossa!

Näillä vinkeillä eteenpäin, mutta ensin nautitaan kesästä! Lopuksi vielä muutama kuva keittiö- ja kylpyhuoneliikkeistä inspiraatioksi.

Blogia voi seurata nyt myös Instagramissa @ompputarhan_hirsitalo

 

Temal-keittiöiden vihreäsävyinen ovi ihastutti! Tämä näyttäisi kauniilta hirsiseinää vasten.

Temal-Keittiöiden vedinvalikoimaa.

Temal-keittiöliikkeessä on kaunis marmorimainen taso-allas-yhdistelmä!

ALESSI Sense by Oras -keittiöhana olisi täydellinen myös meille, hinta vain hiukan kirpaisee.

Kylpyhuonekeskuksen kaunis mallikylpyhuone on toteutettu Pukkilan laatoilla. Tämä ihastuttaa, koska olen tunnetusti ikuinen marmorifani.

Art4u:n upea Tilkku-akustiikka-taideteos olisi oivallinen tulevassa korkeassa olohuoneessamme.

Helno-keittiöliikkeen kauniin pastelliset ovisävyt.

 

2.1 TILAOHJELMA JA TOIVEET

Ensimmäisen blogikirjoitukseni jälkeen pyysin ystäviltäni kommentteja, minkälaista blogia olisi koukuttavinta seurata. Sain vastaukseksi, että tekstin lisäksi olisi kiinnostavaa nähdä kuvia ja videoita. Kerrottavaa kuitenkin riittää ainakin näin suunnitteluvaiheessa, mutta pyrin ottamaan myös kuvia kaikista välivaiheista. Ystävieni toiveena oli myös omakohtaisten kokemusten jakaminen muun muassa päätöksenteon vaikeudesta (paljon päätöksiä lyhyessä ajassa) sekä siitä, miten yhteistyö ja kommunikaatio sujuu tekijöiden kanssa ja kuinka mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan.

Arkkitehdiksi ja pääsuunnittelijaksi valikoitui lopulta Tapani Kivinen, josta saimme suosituksen Hirsitalojen rakentajat –Facebook-ryhmästä. Hänen seurassaan tuli rauhallinen ja luottavainen olo, mikä merkitsi meille paljon. Hän ei myöskään edusta mitään talovalmistajaa, joten hän voi toimia puolueettomana arvioitsijana, kun pääsemme vertailemaan hirsitalotoimittajien tarjouksia.

Tapasimme Tapanin ensimmäisen kerran tontilla, ja hänelle tuli heti ajatus siitä, miten talon ja huoneet voisi sijoittaa pienelle tontille, jossa sisäänajo on rajattu hieman haastavasti tontin ylärinteeseen. Keskustelua jatkoimme Porvoon kirjaston kahvilassa.

Pian Tapanin tarjouksen hyväksymisen jälkeen saimmekin jo ensimmäiset luonnokset talostamme. Avasin sähköpostiliitteet jännittyneenä siitä, pitäisinkö suunnitelmista vai en. Kävin nopeasti mutta ajatuksella läpi talon pohjakuvat, leikkauskuvat sekä asemapiirroksen. ”Tämä on tosi hyvä!” taisivat olla ensimmäiset kommenttini. Ihastuimme uuteen kotiimme ensi silmäyksellä, ja sitä en pysty vieläkään ymmärtämään.

Talon luonnoskuvat oli tehty meidän toiveita kuunnellen. Toivelistamme näytti tiivistetysti tältä:

  • Moderni hirsitalo
  • Mahdollisimman selkeälinjainen ulkoa ja sisältä
  • Isot ikkunat takapihan suuntaan
  • Harjakatto (pulpetti, jos kaava sallisi)
  • Sisääntulo- ja terassisyvennykset puunväriset
  • Ulkomaali peittävä tummanharmaa tai valkoinen (harmaata ei ole kaavassa, joten valkoinen)
  • Ikkunanpuitteet ja ovet mustat tai harmaat
  • Kahden auton avoin katos, jonka yhteyteen varastotilaa
  • Pääkerrokseen helppo kulku (ei portaita)
  • Avokeittiö, ruokailutila ja olohuone yhtenäistä, mieluiten korkeaa tilaa
  • Terassi voi jatkua kesäolohuoneena
  • Takka seinään upotettu, suuri tulipesä
  • Tarve kolmelle makuuhuoneelle sekä työ-vierashuoneelle
  • Kodinhoitohuone tai -piste
  • Runsaasti säilytystilaa
  • Saunaosastolle suora yhteys ulkoa (koirien pesu)
  • Iso katettu terassi, jonne tulee olemassa oleva palju
  • Sisällä korotettu katto, joka mukailee harjan muotoa
  • Bonustoiveita: kattoikkuna. Epäsuoraa valaistusta talon rakenteisiin (ei valolistoja!)

Ensimmäiset luonnokset talosta olivat siis mielestämme todella hyvät. Ainoastaan ikkunoiden kokoon halusin vielä vaikuttaa, koska halusin arkkitehdin ehdottamien pikkuruutujen tilalle suurempia ikkunoita, ja makuuhuoneiden neljän ikkunan halusin ulottuvan lattiaan saakka. Innostuneena suurista ikkunoista, tilasin myös pikkuvessaan korkean ikkunan. Eipähän tule joka osoitteessa vastaan. Lisäksi levensimme autokatoksen kahdelle autolle sopivaksi (ja kävimme läpi vaihtoehtoisia kattoratkaisuja) ja lisäsimme toisen vessan (vaatehuoneen kustannuksella). Melko pieniä juttuja siis suuressa kokonaisuudessa.

Seuraavaksi haemme pankista lainan (hups, sen olisi voinut hoitaa jo aikaisemmin) sekä rakennusluvan, teetämme maaperätutkimuksen sekä pyydämme tarjouksia hirsitalovalmistajilta. Alustavat suunnitelmat arkkitehti hyväksyttikin jo rakennusvalvonnassa, joten lupa varmastikin saadaan ilman ongelmia. Nyt vaan pitäisi löytää aikaa näiden seuraavien vaiheiden hoitamiseen.

2.2 SISUSTAMISTA

Sisustamista en ole vielä ehtinyt juurikaan edes miettiä vielä (tämä kävi niin äkkiä!), mutta kaikenlaisia ideoita ja vaihtoehtoja pyörii mielessäni. Lattiamateriaaleista olenkin jo tilannut malleja, ja näytekansioitakin löytyy vähän joka lähtöön. Hartsi voisi olla kiinnostava vaihtoehto yleisten tilojen lattiaan, koska sen pinta kestää hyvin kulutusta eikä ole liukas (korjatkaa jos minulla on tästä väärä käsitys). Toisaalta niin korkki kuin kokolattiamattokin houkuttelisivat, koska niiden tuntuma olisi jalalle lämmin ja pehmeä. Mukava lounastapaaminen Forbon edustajan kanssa sai myös pään pyörälle, koska persoonallisia vaihtoehtoja pulppusi kansioittain. Pitkään haaveilemaani laattaa sen sijaan en ehkä sittenkään halua, koska sen pinta olisi kylmää ja liukas, ja lisäksi saumat teettäisivät ylimääräistä siivoamista. Mielipiteeni kuitenkin muuttuu päivittäin ja tämä on vain tämän hetken ajatus lattiasta. Mitä itse valitsisit lapsi- ja lemmikkikodin lattiaan? Luultavasti tulemme valitsemaan makuuhuoneisiin eri materiaalia kuin olohuone-keittiö-ruokailutilaan.

Yhtenä toukokuun perjantaina kävimme Sisustustoimittajat ry:n kollegoiden kanssa tutustumassa Lahden sisustustarjontaan. Stalan ja Festivon tehtaisiin tutustumisen jälkeen tuumin, että miten voisinkaan valita uuteen kotiimme jotain muuta kuin Stalaa ja Festivoa? Ja Oras, jonka malleja olen pitänyt aina vähän liian teknisinä tai ”tavallisina”, alkoivat kiinnostaa. Sisustusarkkitehti Tapio Anttilan kotivierailulta saimme kaikki upeat Mixrack-halkotelineet, josta olen haaveillut siitä asti, kun muutimme nykyiseen kotiimme. Se tulee istumaan täydellisesti myös uuteen kotiin.

Helatorstain jälkeisenä perjantaina olimme koko perheen voimin asioilla Keravan suunnalla, ja piipahdimme samalla Airamin showroomilla sekä Honkarakenteella Järvenpäässä. Airamilla käydyn tuote-esittelyn lopuksi totesin, että valaistussuunnitteluun kaivannemme konsultointia, ja valaistusta pääsen toivon mukaan ideoimaan myös läheisen sisustusarkkitehtiystäväni kanssa. Ajatus kattoon upotettavasta valaisinkiskosta oli vierailun suurin oivallus, vaikka en ole aikaisemmin tiennytkään edes pitäväni kiskovalaistuksesta. Myös erilaiset kattoon upotettavat valaisimet näyttivät tyylikkäiltä.

Hongalla puolestaan tapasimme asiantuntevan taloedustajan, jonka kanssa istahdimme juttelemaan ”niitä näitä” hirsitalon rakentamisesta. Kysyin muun muassa hänen näkemystään talon maalaamisesta niin ulkoa kuin sisältäkin. Kuulemma peittävä ulkomaali olisi kuultomaalia parempi ratkaisu, ja tummia sävyjä olisi syytä välttää, ettei puu altistu turhan suurelle rasitukselle. Sisäseinät kannattaisi myös hänen mukaansa käsitellä, jotta hirren kellastumiselta vältytään. Hirsirungon pystytyksen jälkeen ei hänen mukaan tarvitsisi laittaa homeenestoja. Hänellä oli myös muita hyviä vinkkejä talon maalisävyistä,

Tässä vaiheessa voisi olla hyvä kysyä myös rakennushankkeen läpikäyneiltä ystäväperheiltämme parhaimmat raksavinkit ja kompastuskivet. Ehkäpä niistä myös lisää heinäkuun blogissa. Ja siitä, saimmeko rakennuslainan ja –luvan, ja voiko projektimme oikeasti alkaa.

 

Julkisivut

Pääkerroksen pohjakuva.

Kuva 2. Pääkerros.

Yläkerran ja ullakon pohjakuva.

Alakerran ja kellarin/teknisen tilan pohjakuva.

Tontilla vihertää!

 

1 VUOSIEN UNELMASTA TOTTA

Haave omasta modernista hirsitalosta on siintänyt mielissämme jo vuosia. Monet kiinteistövälittäjät ja talomyyjät ovat varmasti jo menettäneet toivonsa meidän suhteemme, koska emme ole löytäneet sopivaa tonttia (tai tonttia taloineen) aikaisemmin, mutta kyllä sitä oikeaa kannattaa odottaa. En muista tarkasti, milloin aloimme vakavasti puhua rakentamisesta tai koska kävimme ensimmäisen kerran tapaamassa Kontion myyjää. Tai että kuinka monella tontilla olemme käyneet tallaamassa, ja miten monta lainaneuvottelua onkaan jo takanamme. Tonttitarjouksiakin olemme jättäneet huonolla menestyksellä. Nyt meillä kuitenkin on se, oma tontti! En melkein usko tätä todeksi, mutta me olemme nyt virallisesti rakentajaperhe!

Tonttimme sijaitsee Porvoon Omenatarha-nimisellä asuinalueella, josta on Porvoon keskustaan parin kilometrin matka. Läheiseltä Tarmolan alueelta löytyy kuitenkin jo kaikki tarvittava (kuten Brunbergin tehtaanmyymälä, sokerihiiri kiittää). Tontin saimme siis lopulta Porvoon järjestämässä tonttihaussa. Haettavana oli kiinteähintaisia tontteja sekä tarjousten perusteella myytäviä tontteja. Osa tonteista oli myös mahdollista vuokrata. Meille oma tontti oli kuitenkin se juttu. Omenatarhaan päädyimme siksi, että sieltä on kätevä yhteys moottoritielle ja vastapäätä tonttiamme sijaitsee upouusi päiväkoti, jonne olenkin jo ehtinyt tyttäremme ilmoittaa.

Viikolla 11 osallistuimme tontinsaaneiden infotilaisuuteen, joka järjestettiin Porvoon kaupungintalolla pian sen jälkeen, kun saimme tietää saaneemme tontin. Saavuimme paikalle luonnollisesti vauva ja läppärit kainalossa. Infossa käytiin läpi muun muassa rakennusprojektin vaiheita, tontin ostoprosessia ja vesiliittymäasioita. Kuinka kätevää tällaisille ensikertalaisille! Infon aikana painotettiin useaan kertaan, että kannattaa palkata HYVÄ pääsuunnittelija. Siitä lähdimme siis liikkeelle.

Tontti-infon jälkeen alkoi vimmattu pääsuunnittelijan metsästäminen. Olin yhteydessä tuttuihin, joilla on rakennusprojekti takana tai yhteyksiä rakennusmaailmaan. Liityin myös Facebookin Hirsitalojen rakentajat –ryhmään. Kävimme vielä erikseen tapaamassa rakennusvalvojaa, ja samalla oli mahdollista tutustua kansioon, jossa oli pääsuunnittelijoiden yhteystietoja. Nämä taustatyöt auttoivat meitä saamaan hyviä kontakteja.

Tällä hetkellä meillä on jo pari kiinnostavaa tarjousta, joista molemmat koskevat sekä arkkitehti- että pääsuunnittelua, ja molempien kohteitakin olemme käyneet katsomassa ihan paikan päällä. Näiden lisäksi ehdimme tavata myös erittäin ammattitaitoista ja mukavaa Kannustalojen myyjää, joka olisi myös erinomainen valinta pääsuunnittelijaksi, vaikka ottaisimmekin talotoimituksen muualta. Voi kuinka vaikeaa tehdä näin suuri päätös, kun tarjolla on vain hyviä vaihtoehtoja! Eli olemme päässeet hetkessä nollatilanteesta runsaudenpulaan.

Ensimmäinen katsastamistamme referenssikohteista oli pääsuunnittelijaehdokkaan vinkkaama, Helsingissä sijaitseva Hongan hirsitaloraksa, jonka ystävälliset (meille entuudestaan täysin tuntemattomat) rakennuttajat esittelivät sisätyövaiheessa olevaa taloaan ja kertoivat rakentamisurakastaan. Uskomatonta vieraanvaraisuutta ja vertaistukea, suurkiitos heille! Toisella kerralla suuntasimme Porvooseen Lammi-Kivitalojen taloesittelyyn, jonka arkkitehtuuri (sekä merellinen sijainti) suorastaan salpasi hengityksemme. Vaikka olemme rakentamassa hirsitaloa, tämä kivitalokohde antoi paljon inspiraatiota.

Suurin (valtava!) ero alkuperäiseen toiveeseemme kompaktista yksitasoratkaisusta muuttui tontin myötä pääalelleen. Kaavan nimittäin vaatii rakentamaan tontille suurehkon rinne- tai kaksitasoratkaisun, joka on sovitettava tontin haastavaan muotoon ja tiukahkoihin kaavamääräyksiin. Alkuharmituksen jälkeen olen kuitenkin jo sinut asian kanssa. Ehkä rakennamme seuraavan talon jonnekin meren- tai järvenrantaan, tämä olkoon hyvä ratkaisu tähän elämäntilanteeseen. Ja mikä parasta, tällä tavoin saamme talon, joka on varta vasten meille suunniteltu. Enpä ollut edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa, että palkkaisimmekin ihan ensimmäiseksi arkkitehdin. Tämä taitaa sittenkin olla paras tapa aloittaa urakka!

Seuraavaksi kirjoitan lisää talon arkkitehtisuunnittelusta ja sitä edeltävästä tilaohjelman laatimisesta. Tuskin maltan odottaa ensimmäisiä luonnoksia omasta talostamme!

 

PS. Olen jo keräillyt muutamia ideakuvia Pinterestiin, käy kurkistamassa!

PPS. Blogini on vielä nimeä vaille ja otan ehdotuksia vastaan 🙂

 

Emme pidä rakentamisen kanssa kiirettä, sillä saamme nauttia tästä ihanasta vuokrakodin näkymästä muuttoon saakka.

Honka Vista -talomalli on kevään ihana uutuus, ja siitä kävimme jo pyytämässä tarjouksenkin. Sellaisenaan talo ei kuitenkaan pienelle ja rinteessä olevalle tontille istu, kuten hätähousuina ehdimme ajatella. Kuva lähti siis vain arkkitehdille inspiraatioksi.

Tontilla toteamassa, että rinteen kanssa tulee riittämään (arkkitehdilla) haastetta.

Tämäkin kuva taisi olla Hongan kohteesta joiltakin asuntomessuilta. Tunnelma nappaa edelleen, eli jotain tällaista, kiitos!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


+ 5 = kuusi